Polttava kylmyys ja muita oksimoroneja – Haastattelussa Omnium Gatherumin Jukka Pelkonen
Kahdeksannen albuminsa ”The Burning Coldin” julkaisun kynnyksellä oleva Omnium Gatherum lukeutuu suomalaisen melodeath-genren kärkinimiin. Vuonna 1996 perustettu bändi on ehtinyt kiertää maailmaa kiitettävissä määrin ja loppuvuosi vie bändin jälleen tien päälle uuden albumin tiimoilta ja luvassa on myös kotimaan keikkoja lokakuussa. Kaaoszine soitti bändin laulajalle Jukka Pelkoselle ja jutteli hieman albumin luomisprosessista, musiikkialan realiteeteista sekä bändin tulevaisuudensuunnitelmista.
Morjensta! Mitäs bändiin kuuluu ja mitenkäs menee?
Jukka Pelkonen: No hyvää kuuluu! Vähän turhan lämmintä, mutta ainahan säästä pitää valittaa, sitten kun on kylmä myöhemmin niin valitetaan siitä!
Se on kyllä totta, mutta kyllähän kesä on nyt ollut aivan liian lämmin, ainakin omat aivoni lakkaavat toimimasta +25 kohdalla.
Mainos päättyy
Jukka Pelkonen: Se on kun ei täällä pohjoisessa ole totuttu moisiin ja viime kesänä meni siinä +15 asteessa, niin tää tulee aina yllätyksenä.
Ei vaan valitettavasti koskaan osu nämä kuumimmat ajatkaan festareille.
Jukka Pelkonen: Sepä se, mutta tosiaan eipä tässä sen ihmeempää, pikku hiljaa valmistaudutaan syksyn koitoksiin ja nyt on kesätauko menossa, joka tulee tarpeeseen. On vähän kierretty ja tehty levyä, niin välillä vetää henkeä ja tuossa elokuun jälkeen sitten lähtee taas rytinät päälle.
Teiltä on tosiaan tulossa uusi ”The Burning Cold” nimeä kantava albumi, jos sinun pitäisi lyhyesti esitellä albumi sitä odottaville faneille, miten kuvailisit sitä?
Mainos päättyy
Jukka Pelkonen: ”Takuuvarmaa OG:tä” mutta siihen on puristettu muutama omaperäinen koukku mukaan, eli kyllähän porukka tietää mitä ne saavat, eeppisiä melodioita ja helvetin raskasta menoa, jopa itkettävän raskasta. Aikalailla samoissa syvyyksissä pyöritään ja korkeuksissa lennetään niin kuin ennenkin. Todella tyytyväinen olen itse tähän levyyn, hetkonenhan tätä on jo väännetty ja kovasti odottelen, että päästään vetämään uusia biisejä faneille, mukava nähdä sitten, miten uudet biisit uppoaa porukkaan. Muutama vuosihan tässä on noita ”Gray Heavens”-levyn biisejä vedetty, niin tulee vähän tuoreutta settiin.
Mitenkäs levyn luomisprosessi, ottaako teillä yleensä kauan uuden levyn jälkeen, että uutta materiaalia alkaa syntyä ja millainen tuo prosessi kaiken kaikkiaan on?
Jukka Pelkonen: Meidän tapauksessa ei kauhean kauan mene, että alkaa settiä tulla, tuo ”Gray Heavens” kun ilmestyi, niin puoli vuotta siitä eteenpäin meillä oli demoja jo olemassa seuraavaa varten ja puolitoista vuotta siitä eteenpäin alkoi esituotanto tälle levylle. Tietysti jos ei settiä synny, niin eihän sitä väkisin tehdä, mutta yleensä siinä ei kauaa kestä, koska tuo kirjoitusprosessi on aikalailla jatkuva eli tauoista huolimatta aina se vähän taustalla pyörii ja rundaaminen tietysti vaikuttaa, kun on koko ajan musiikin kanssa tekemisissä, niin se pyörii aina tuolla takaraivossa.
Tämä aihe jakaa jonkin verran mielipiteitä, kun joidenkin mielestä biisien kirjoittamista ja luomista varten pitää päästä korpeen 100 km:n päähän sivistyksestä kynttilänvaloon kirjoittamaan ja jotkut taas haluavat kirjoittaa esimerkiksi asioista, joita juuri näkevät, kun ovat esimerkiksi kiertueella.
Mainos päättyy
Jukka Pelkonen: Joo, meidän tapauksessa toimintatapa on vähän molempia, vaikka rundilla enemmänkin keskitytään pitämään homma käynnissä. Ei meillä sinällään ole siellä tapana riffitellä tai nauhoitella mitään tien päällä, mutta sitten kun sieltä palataan, niin homma yleensä sitten käynnistyy hyvinkin nopeasti.
Tietysti on totta, että homma vaatii sen oman tilansa, mutta sen ei tarvitse olla siellä korven perukoilla havuhousut jalassa. jos se joillekin sopii, niin mikäs siinä, mutta ei sovi meidän tyyliin.
Ilmeisesti ei writer’s blockeistakaan ole ollut ongelmaa, koska olette kohtuullisen tasaiseen tahtiin julkaisseet levyjä, kolmen vuoden tauon ollessa varmaan pisin tauko kahden levyn välillä?
Jukka Pelkonen: Jota kuinkin joo, siihen on pyritty, että uutta materiaalia tulisi ulos suhteellisen usein, sillä tämmöiselläkin bändillä, joka kiertää ja nauttii tiettyä statusta, mutta ei sinällään ole ”iso” bändi, niin sitä materiaalia on hyvä julkaista, eikä sinällään ole ”varaa” jäädä pitää sellaista seitsemän vuoden luovaa taukoa, tämän ollessa toki vain oma mielipiteeni. Ja mitä helvettiä sitä tekisi sen seitsemän vuoden tauon aikana? Ihan ymmärrettävää, jos olisi joku syy sellaiseen, kuten motivaatio-ongelma tai muu vastaava, mutta me on haluttu tehdä ja tehdäänkin ja edelleen pidetään toistemme seurasta, joten mikäs tässä. Jos tykkää tehdä ja homma toimii, niin kannattaa tehdä! Ja tietysti jos porukka pitää musiikista, niin onhan tällä musiikilla oma merkityksensä siinäkin mielessä, ettei ole vain omaksi huviksi tehtyä.
Ja se, että faneja löytyy, ei ole aivan itsestään selvä asia, fanit kun yleensä huomaavat, jos hommaa tehdään suurella sydämellä kuten te teette ja se vetoaa. Maineen ja mammonan perässä homman tekeminen taas sitten voi aiheuttaa hieman negatiivisempia reaktioita porukassa.
Jukka Pelkonen: Sepä se, vaikka sinälläänhän me ollaan duunareita, että en näe siinä mitään väärää, jos sitä rahaa tuleekin vähän tästä hommasta, mutta tietysti jos tätä sen rahan vuoksi vain tekisi, niin vaihtaisin kyllä aika vitun nopeasti genreä!
Se on kyllä täysin totta, ettei tässä genressä ole hyvä lähtökohta se, että ryhdytäänpäs miljonääreiksi.
Jukka Pelkonen: Joo ei, siinä on kyllä sitten jalka nopeasti suossa ja syvällä.
Hieman tuosta työ/raha suhteesta tuli mieleeni, että miten näin vuonna 2018 näiden suoratoistopalveluiden kanssa pelaillessa esimerkiksi Omnium Gatherumin kokoisella bändillä menee rahallisella saralla? Usein kuulee isojen bändien sanovan, että tilanne on aloitteleville bändeille täysin mahdoton ja kaikille bändeille koosta riippumatta vaikea, miten asia on omalla kohdallanne?
Jukka Pelkonen: Vaikeaahan se tämän digitaalisen kanssa on, diilit ei ole parhaita mahdollisia. Meidän tilanne toki vähän parani nyt kun tehtiin tämä uusi levytyssopimus, vaikka toki miten se nyt käytännössä vaikuttaa, niin jää nähtäväksi. Pakko tosin kyllä sanoa suoraan, että eihän tämä artistin näkökulmasta hyvältä näytä, ei aloittelevan varsinkaan, jos ei muidenkaan. Vaikea tajuta, että jos sitä rahaa liikkuu ja sitähän liikkuu, niin miksi se jakautuu niin epätasaisesti? Jos siitä kakusta tulisi hieman isompi siivu artistille, joka kuitenkin tekee sen musiikin, niin diilit saisi olla artistiystävällisempiä, se motivoisi ihmeesti porukkaa.
Esimerkiksihän Spotifyn tyyliä on suuresti kritisoitu, koska suhteessa rahaa menee eniten isoimmille bändeille/artisteille, jos kuuntelet heiltä yhden tai pari biisiä ja loppukuun muita, pienempiä artisteja, näin ainakin oman käsitykseni mukaan.
Jukka Pelkonen: Sehän on hieman perverssiä, koska siinä ruokitaan jo kylläistä, tilanne vaatisi hieman tarkastelua ja korjailua näissä asioissa. Nuori alahan tuo yhä on, mutta toimintasuunnitelmat tuntuu pysyvän samana kuin aina eli artisti on aina se pienin hyödynsaaja. Tarvittaisiin uudenlaisia sopimuksia, mutta millaisia ne sitten olisivat, niin sitä on vaikea sanoa, menisi hieman liian syvälliseksi tää keskustelu ja ehkä venähtäisi hieman pitkäksi. Sen verran sanon tosin, että kun meilläkin on noita kuuntelukertoja melkoisen paljon, miljoonia joissain biiseissä, niin se ei kauhean hyvin realisoidu käytännössä mihinkään, mutta vittuakos siitä, se on mitä se on ja tulevaisuus näyttää mihin suuntaan se menee.
Näinpä juuri, mutta tosiaan kuten sanoitkin, niin teillä nyt vaihtui levy-yhtiö Century Mediaan ja heidän tallistaan tulee tämä uusi levy ulos. Mistä tämä vaihdos johtui? Olette kuitenkin olleet Lifeforcen tallissa hyvän tovin.
Jukka Pelkonen: Ollaan vuodesta -11 tosiaan oltu heidän tallissaan, että ”New World Shadows” taisi olla eka levy, joka tuli heidän kauttansa. Sinällään ei ole pahaa sanomista Lifeforcesta, mutta bändi saattoi kasvaa vähän ohi levy-yhtiöstä eli käytännössä haluttiin, että levy-yhtiöstä löytyisi enemmän resursseja promootioon, joten siinä mielessä tämä oli lähes pelkkä resurssikysymys. Tietysti se vaikutti, että toi Insomnium on Century Medialla ja sitä kautta on kuultu hyvää palautetta ja päätettiin sitten tehdä yhteistyötä ja tähän mennessä hyvältä ratkaisulta vaikuttaa. Ei ollut siis kyse mistään sellaisesta, että ovet ryskyen piti poistua edellisestä lafkasta, mutta seitsemän vuotta on pitkä aika ja muutoksia täytyy toisinaan tehdä.
Mitenkäs levyn sanoituspuoli, minkälaisia teemoja ja inspiraationlähteitä sanoituksista löytyy ja mitä ne käsittelevät?
Jukka Pelkonen: Tosiaan, sanoituksethan on olleet minun käsialaani jo kymmenen vuoden ajan. Mulla on aina ollut melko symboliikkaa pursuavat tekstit eli ihmiseen ja ihmisen sisällä oleviin asioihin keskittymistä, mutta yritin nyt tällä levyllä, kun musiikkikin on ehkä vähän suoraviivaisempaa, niin tällaisia tragedioita ja turbulenssia löytyy tuolta teksteistä. Viime vuosina on ollut meno suhteellisen aggressiviista, niin sieltä niitä kumpuaa. Vastakkainasettelu on läsnä teksteissä samoin kuin nykyajassamme ja erilaiset sotaan liittyvät asiat ja huomiot, kuten biiseissä ”The Frontline” ja ”Over The Battlefield” ja sitten tietysti yleistä pohdiskelua siitä, mikä ajaa meitä aina tällaisiin asioihin ja ratkaisuihin aina uudestaan ja uudestaan. Toki siellä sitten on niitä peruskliseitä, että vihaa ja rakkautta ja niin poispäin, mutta luotaan mielelläni syitä, että miksi olen vihainen tai rakastunut, eikä vain että ”Olen vihainen ja/tai rakastunut”.
Julkaisun jälkeen onkin sitten luvassa taas kiertueelle lähtö, millaisella fiiliksellä lähdette jälleen tien päälle, luvassa olisi Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Suomea vuoden loppuun asti?
Jukka Pelkonen: Hyvällä tietty, kuten tuossa aiemmin sanoin, niin kiva päästä soitteleen uusia biisejä porukalle ja mukava päästä rundaileen, eli mitäpä sitä kotona istumaan, kun keikkaa pukkaa ja homma maistuu!
Onko kitaristi Vanhalan Insomnium-pesti aiheuttanut aikataulullisia ongelmia kiertueiden järjestämisen osalta? Insomnium kun myös on kiertänyt melko ahkerasti ja olihan tuossa jokin aika sitten kiertue, jossa oli mukana sekä Omnium Gatherum että Insomnium, niin miehellä oli kaksi keikkaa per ilta?
Jukka Pelkonen: Kyllä se tietyllä tavalla, että pitää ottaa tiettyjä asioita huomioon. Eniten varmasti se, että miten mies itse jaksaa reissata, mutta omien sanojensa mukaan jaksaa hyvin, joten luotamme siihen, mutta sellaisia yhteiskiertueita tuskin on tulossa, koska se oli aika raskas reissu siltä kantilta. On tästä puhuttu bändin sisällä paljon ja oon sanonutkin Markukselle, että jos käy liian raskaaksi, niin sitten istutaan pöydän ääreen ja mietitään mitä asialle tehdään. Eli järjestelykysymyksiähän nämä ovat ja oikeasti aika hyvin tää kuvio on toiminut.
Mitenkäs sitten vuosi 2019, joko kalenteriin on merkattu jotain mainitsemisen arvoista?
Jukka Pelkonen: Ei ole sovittu mitään vielä, mutta tietynlaista liikettä tuolla keväälläkin on nähtävissä, mutta kun ei ole vielä nimiä papereissa, niin ei viitsi etukäteen promota, mutta kaikenlaista tässä on suunniteltu. Ensi kesänäkin toki sitten varmaan on jotain luvassa, mutta siitä lisää sitten myöhemmin.
Kiitoksia haastattelusta ja hyvää jatkoa kaikin puolin koko bändille! Mikäli tähän loppuun haluat vielä sanoa jotain loppusanoja faneille, sana on vapaa!
Jukka Pelkonen: Ei muuta kuin heviä perkele ja keikolla nähdään!