Pörröinen kuu – Arviossa The Lunar Effectin ”Sounds of Green & Blue”

Kirjoittanut Markku Siira - 13.5.2024

Brittiläinen The Lunar Effect aloittaa albuminsa ”Sounds of Green & Blue” Black Sabbathin hengessä. Avausbiisi ”Ocean Queenin” basso pörisee introssa synkästi. A-osaan siirryttäessä soundimaailmaa leimaa puolestaan The Doors. Bändi heittäytyy koko painollaan särjetyn laulun seuraksi kehiin. Hidas jurnutus on maittavaa junttaamista. Tauot ja rytmiset kieroilut luovat touhuun tarpeellista dynamiikkaa. Varsinaisesti mitään ennenkuulumatonta ei tarjoilla, mutta ei tarvitsekaan. Lyhyenläntä kertosäe esittäytyy vasta kolmen minuutin kohdalla, kunnes wah-wah- soolon myötä viedään biisi loppuun.

Flowers for Teeth” on puolestaan Kyussin liittolainen. Kitara runttaa yksinkertaista kuviota ja laulu liikkuu perinteisessä hevitulkinnassa. Kappale on lyhyt ja osat vaihtuvat taajaan. Birminghamin isot pojat kummittelevat tämänkin viisun nuottiviivastolla. Suorasta kopioimisesta ei kuitenkaan ole kyse. Genressä on vaikea välttää kuulostamasta edes tahattomasti Black Sabbathilta. Bändi himmaa ryöpytyksen, basari polkee ja psykedeelinen kitara maalaa kankaalle tummilla väreillä. Lopuksi heitetään kivikuorma kuuntelijan korville ja jätetään tämänkertaiset jäähyväiset yhteisen loppuiskun muodossa.

Mystinen ja oudonpuoleinen kitara avaa ”Pulling Daisies”– biisin. Nakuttava kuusikielinen jauhaa tökkivää kuviota ja Jim Morrisonin parhaat päivät mieleen tuova laulu liittyy mukaan. Intro on kuin nälkävuosi, vaikka itse kappale ei yllä edes neljän minuutin mittaan. Bändi heittää ison vaihteen silmään, riffi on terästä ja äänivalli puhdistaa korvakäytävät. Biisin osat sulautuvat toisiinsa luoden hypnoottisen massan. Feidi päättää hyvistä ideoista huolimatta jokseenkin mitäänsanomattomattomaksi jankkaukseksi jäävän kokonaisuuden.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Albumin päätösviisu ”On the Story Goes” tarjoilee ilmavaa loungea. Laulu ei tohdi pysyä pitkään poissa. Äänihuulitaiteilija onnistuu kuulostamaan jokaisessa kappaleessa hieman erilaiselta, vaikka Morrison onkin aina läsnä. A-osa pitäytyy maltillisessa ulosannissa soundien raskaudesta huolimatta. Kuuntelija odottaa jännittyneenä, että mitä tästä kaikesta seuraa… Toteutus on pelkistetty ja luotto on tunnelman luonnissa. Rautalankakitarasoolo / -kuvio yllättää. Idea on hieno. Särö polkaistaan peliin, mutta kuvio ei muutu. Osia toistetaan ja toistetaan, kasvatetaan lihasta luiden päälle. Biisi hiipuu avaruuteen rautalangan myötä.

The Lunar Effect liehuttaa pörinän lippua kunniakkaan korkealla ja jatkaa perinnettä toimivasti. Äänivallin tiilet ovat oikeilla paikoillaan ja muurattu kestämään. On ilo tietää, että tyylilajille löytyy myös nykypäivänä innostuneita, taitavia ja alkuperäisille esi-isille uskollisia tekijöitä. Omaa ääntä ja persoonaa unohtamatta.

Kappalelistaus:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
  1. Ocean Queen
  2. Flowers for Teeth
  3. Colour My World
  4. In Grey
  5. Middle of The End
  6. Pulling Daisies
  7. I Can´t Say
  8. Fear Before the Fall
  9. On the Story Goes