Pressure Points

Pressure Points 2015Heinolasta kotoisin oleva Pressure Points tuli yleisön tietoisuuteen vuonna 2010 julkaistuaan debyyttialbuminsa ”Remorses to Remember”. Progressiivista metallia muihin alagenreihin sekoitteleva tyyli kelpasi kuulijoille ja kriitikoille, mutta jatkoa tälle levylle on saatu odottaa kokonaiset viisi vuotta. Nyt uuden levynsä ”False Lights” julkaiseva bändi tarjoilee yhä samaa tyyliä kuin ensimmäiselläkin levyllä mutta tiiviimmässä paketissa ja vielä paremmin viimeisteltynä. Kaaoszine tavoitti bändin rumpalin Vili Auvisen haastattelua varten ja kyseli hieman, miksi levyn teossa kesti näinkin kauan ja minkälaisia suunnitelmia bändillä on tulevaisuuden varalle.

Morjensta! Mitäs bändille kuuluu tällä hetkellä?

Vili Auvinen: No, oikein hyvää kuuluu! Ei paljon paremmat fiilikset vois olla: levy on tulossa ja pikku hiljaa aletaan aktivoitua myös keikkarintamalla. Sitten saa vielä lukea hyviä arvosteluita levystä, niin mikäs siinä ollessa!

Pressure Points julkaisee 14.8. uuden levynsä ”False Lights”. Edellisestä levystänne ”Remorses to Remember” on ehtinyt jo kulua viisi vuotta. Millainen prosessi uuden levyn aikaansaaminen oli, milloin sitä ryhdyttiin tekemään ja oliko prosessi samanlainen kuin ensimmäisellä levyllänne vai tehtiinkö joitain asioita uudella tavalla?

Vili Auvinen: No joo, monella tapaa tämä oli todella erilainen prosessi kuin ekan levyn kanssa. Tämähän on ensimmäinen levy, joka on kirjoitettu silmällä pitäen sitä, että siitä tulee kokonainen albumi. Siinä missä ensimmäinen levy oli debyyttien tapaan kokoelma parhaita biisejä, joita siihen aikaan oli kasassa, tämä on enemmän kirjoitettu albumimielessä. Me alettiin tekemään tätä… ekan levyn aikoihin; 2010 alkoi olla ensimmäisten biisien raakileita kasassa ja viimeiset sävellykset tulivat joskus vuoden 2012 lopulla. Prosessi poikkesi paljon siinä, että tätä on sovitettu oikein huolella ja ajan kanssa. Ekan levyn sovitustyössä olisi ollut vielä parantamisen varaa, mutta nämä biisit ovat käyneet melkoisen evoluution läpi. Jotkin on muuttuneet matkalla aika rankastikin. Kun tehdään pitkiä biisejä, pitää huolehtia, että ne pysyvät ehjinä ja ilmaisu tiiviinä. On sovitettu siis huolella ja ajan kanssa, ja siinä oli varmasti ne levyn suurimmat haasteetkin. Materiaalia oli runsaasti, ja siitä syystä pari hyvää juttua jouduttiin jättämään poiskin.

Jos vertaatte ensimmäistä levyänne ”False Lightsiin”, millaisia musiikillisia eroja löydätte levyjen väliltä?

Vili Auvinen: Ilmaisu ei ole mitenkään hirveästi muuttunut, samantyyppisiä elementtejä löytyy yhä: välillä todella rankkaa paahtoa, välillä death ja black metalinkin vivahteita, ja sitten taas mennään oikein hitaaseen akustiseen tunnelmointiin. Sikäli skaala on edelleen todella laaja. Jossain määrin ilmaisu on tällä kertaa vielä vähän tiiviimpi, biisit eheämpiä ja niissä on tietynlaista tematiikkaa. Biisejä kuljetetaan ehyemmin ja vaihdokset ovat sujuvampia… eli ilmaisu on hieman kompaktimpaa ja monipuolisempaa. Meillähän on tällä kertaa kolme laulajaa, joilta jokaiselta kuullaan laulunäytteitä, siinä missä ensimmäisellä levyllä oli vain yksi. Eli monipuolisempaa ja tiiviimpää kuin ensimmäisellä levyllä.

Ensimmäisen levynne julkaisijana toimi sittemmin toimintansa lopettanut Firebox Records. Uuden levynne julkaisijana toimii saksalainen 7Hard. Kuinka päädyitte 7Hardin kelkkaan?

Vili Auvinen: Tämähän meni sillä tavalla, että meillä oli masteroitu versio tästä levystä noin vuosi sitten valmiina ja ryhdyttiin sitten etsimään levy-yhtiöitä. Alussa käytiin neuvotteluja ja välillä tuntui, että tässä voisi hyvin piankin saada levytyssopimuksen, mutta vaikka lähellä käytiin, niin lopulta neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen. Sitten jossain vaiheessa tämä 7Hard osoitti kiinnostusta, josta sitten parin kuukauden sisään päädyttiin sopimukseen ja tuossa tämän vuoden helmikuussa tehtiin sopimus. Olimme toki jo puoli vuotta ehtineet etsiä levy-yhtiötä levyä julkaisemaan ja päädyimme sitten lopulta 7Hardille. Kysehän ei ole kauhean isosta yhtiöstä, mutta se, että tuo on saksalainen yhtiö, on hyvä asia; saadaan vähän Saksan markkinoillekin näkyvyyttä ja jalkaa oven väliin.

Ensimmäinen levynne sai kohtuullisen hyvän vastaanoton eri medioissa. Oliko bändillä tästä johtuen paineita toisen levyn suhteen?

Vili Auvinen: Rehellisesti sanoen ei ollut paineita. Meillä oli hyvä usko ja luotto tähän meidän toimintaan, joten sikäli ei tullut paineita ensimmäisen levyn suosiosta. Kyllä meillä oli uudesta levystä sellainen näkemys ja fiilis, että vähintään yhtä hyvä siitä tulee kuin ensimmäisestä – ja vielä vähän parempikin. Ja nyt kun saatiin vielä tämä uusi kitaristi-laulaja Jaakko Lehtinen messiin, päästiin nauttimaan hänenkin kontribuutioistaan studiossa. Se vain voimisti fiilistä, että tästä tulee kova levy. Tuo vaativa sovitusurakka vahvisti uskoa levyyn, muutamaa biisiä saatettiin säätää melkeinpä puoli vuotta, joten sovituksen puolesta oli varmaa, ettei taaksepäin ainakaan mennä.

Mitä voisitte kertoa levyn lyriikoista, minkälaisia teemoja levyllä käsitellään?

Vili Auvinen: Siitä tuli nyt tällainen, ei nyt poliittinen mutta globaaleista asioista kertova ja niitä käsittelevä, tietyllä tapaa yhteiskunnallinen levy. Mutta hyvä, että saatiin tässä vaiheessa tämä yhteiskunnallinen levy, ettei tarvitse tehdä toista!

Koska jokaisen bändinhän on jossain vaiheessa julkaistava yhteiskuntakriittinen levy?

Vili Auvinen: Kyllä, näinpä. Hyvä että saatiin tässä vaiheessa se alta pois. Siellä on lähinnä tällaista maailman rappiota, kriittisyyttä politiikasta mediaan ja sen toimintaan, tämäntyyppisiä teemoja. Ehkä voisi sanoa, että levy on mennyt puoliksi, sillä joissain kappaleissa käsitellään asioita yleisellä tasolla ja joissain on tällainen minäkertoja, joka kertoo tarinaa hieman henkilökohtaisemmin. Tämä ratkaisu toimii hyvin, koska meillä on ollut kaksi kirjoittajaa, kosketinsoittaja ja minä. Eli sentyyppisiä globaaleja teemoja yleisesti ja yksilötasolla käsiteltynä.

”False Lightsin” kansitaide on erittäin tyylikäs. Kuka sen on tehnyt?

Pressure Points False Lights 2015Vili Auvinen: Olli-Pekka Lappalainen, joka on tehnyt myös Omnium Gatherumille ja käsittääkseni Insomniumille kansitaiteita. Hänen kanssaan tehtiin myös ekan levyn kansi, ja koska se toimi, jatkettiin yhteistyötä. Idea kanteen tuli bändin sisältä, mutta Olli-Pekka toteutti sitten erittäin hyvin tämän meidän vision.

Levyltä julkaistiin muutama kappale etukäteen, Dance of Coincidence” ja ”Electric Shadows”. Miksi nämä kappaleet valittiin ensimmäisiksi maistiaisiksi, ja millaista palautetta olette saaneet kappaleista? Entä millaista palautetta levy on ennakkokuuntelun perusteella kokonaisuudessaan saanut?

Vili Auvinen: Joo, elikkä nämä kappaleet valittiin…”Dance of Coincidence” julkaistiin tosiaan jo useita kuukausia sitten. Se on hyvä läpileikkaus, molemmat julkaistut kappaleet ovat itse asiassa hyvä läpileikkaus levystä. Molemmat sisältävät kovaa paahtoa ja sitten vähän heleämpää ilmaisua. Ne sopivat hyvin edustamaan albumin sisältöä. Ja sikäli tämä ”Dance of Coincidence” oli hyvä ensimmäinen julkaisu, koska se lähtee melko kovalla paahdolla. Oli hyvä ilmoittaa turpaan vetämällä, että ollaan tultu takaisin muutaman vuoden tauon jälkeen. Palaute on ollut näistä kappaleista hyvää, samoin levystä saatu palaute. Pientä kritiikkiä on tullut levyn täyteen ahtamisesta: jotkut olisivat halunneet lisää hengähdystilaa. Mutta siellä on kyllä yksi kappale, joka katkaisee poljennon, vaikka sekin toki starttaa ihan omiin korkeuksiinsa lopussa. Odotellaan vielä, että levy julkaistaan, niin saadaan sitten vielä lisää palautetta.

Mitä on luvassa levyn julkaisun jälkeen? Onko suunnitelmissa keikkailua uuden levyn tiimoilta?

Vili Auvinen: Kyllä, tarkoitus olisi alkaa keikkailla. Useita vuosia tässä on odoteltu, että päästäisiin takaisin lauteille. Tarkoitus on kiertää ihan Suomessa ja sitten ulkomailla, varmaan jonkinlainen lämmittelyrooli jollain kiertueella Euroopassa. Useita skenaarioita ja vaihtoehtoja on mietitty, vaikkei mitään ole vielä lukkoon lyöty. Jossain vaiheessa siis sellainen kiertue on luvassa. Toivottavasti saadaan otettua askel eteenpäin tässä myös keikkailun suhteen.

Festarikesä alkaa pikku hiljaa olla tältä vuodelta ohi, mutta kysymme silti. Jos saisitte itse suunnitella kolmepäiväisen festivaalin ja valita jokaiselle päivälle pääesiintyjän, missä festivaali pidettäisiin ja mitkä kolme bändiä valitsisitte pääesiintyjiksi?

Vili Auvinen: Tämä on kyllä paha! Ei kyllä ihan heti tule mieleen… Noh, en keksi mitään kovin hauskaa eli lähdetään vaikutteista liikkeelle eli Akercocke, joka on ollut vuodesta 2004 asti yksi meidän perustajajäsenien kovimmista jutuista. Sitä bändiä ei taida enää edes olla, joten sehän me otettaisiin ekalle päivälle soittamaan, voisivat tehdä jonkin sortin comebackin. Sitten voitaisiin ottaa lauantaille vaatimattomasti Rush ja pääesiintyjäksi sunnuntaille tietysti itsemme! Ja festarit pidettäisiin jossain landella, ehdottomasti. Hyvällä porukalla jossain ladossa ja uimismahdollisuudet lähellä, se olisi aika hyvä paikka.

Kiitoksia haastattelusta! Tässä lopussa sana on vapaa eli mahdolliset loppusanat faneille voi kertoa tähän

Vili Auvinen: Toivottavasti levy maistuu, ja jos maistuu, kannattaa tulla keikoille. Sielläpä sitten nähdään!

https://www.facebook.com/PressurePointsBand

Haastattelu: Samuli Jalonen

Kommentoi julkaisua