Progemiesten raskaampi taidonnäyte – synttäriarviossa Dream Theaterin 15 vuotta täyttävä ”Train of Thought”

Dream Theater oli vuonna 2003 vahvassa iskussa. Vyölle oli kertynyt lukuisia menestysalbumeita, joiden korkea laatu sekä monipuolisuus olivat omiaan vahvistamaan yhtyeen asemaa yhtenä progemetallin suurimmista nimistä. Vasta edessäpäin olivat ne ajat, jolloin yhtye sortuisi toistamaan itseään, sillä vuosituhannen alussa Dream Theaterin diskografia pullisteli kovatasoisia tuotoksia, joista jokainen toi lähes poikkeuksetta jotain uutta bändin ulosantiin. Eikä yhtye pettänyt seitsemännelläkään studioalbumillaan, sillä tänään 15 vuotta täyttävä “Train of Thought” tarjosi jälleen uuden näkökulman Dream Theaterin progressiiviseen metallimaailmaan.

Pohjimmiltaan “Train of Thought” on tutulta kuulostavaa Dream Theateria, jossa moneen taipuvat sävellykset kohtaavat virtuoosimaisen soittotaidon. Yhtyeen jokainen jäsen hallitsee instrumenttinsa totutun varmasti eikä ylilyönneiltäkään vältytä. “Train of Thought” eroaa kuitenkin edeltäjistään koteloimalla yhtyeen ulosannin paksuun metallipanssariin, jonka ansiosta lopputulos soi raskaampana kuin yksikään yhtyeen muista julkaisuista. Albumilta onkin helposti kuultavissa vaikutteita niin Panteran kuin Metallicankin edesottamuksista, jotka ovat onnistuneella tavalla ujutettu osaksi tuttua Dream Theater -soundia. Lopputulos ei jää myöskään pelkäksi kiinnostavaksi kokeiluksi, sillä “Train of Thought” on yksi yhtyeen ehyimmistä kokonaisuuksista.

Seitsemästä kappaleesta rakentuva “Train of Thought” tekee vaikutuksen tasaisella laadullaan. Vaikka albumilta ei löydy ilmeisiä hittibiisejä tyyliin “Pull me Under”, ei mukana toisaalta ole mitään varsinaisen huonoakaan. Kiekko etenee raskaasti laahustaen varmalla ammattitaidolla rakennettujen kappaleiden seuratessa toisiaan, joista vastaanottoelimet bongaavat toistuvasti kiinnostavia sävellyksiä sekä irtonaisia kikkailuja. Erikoismaininnan ansaitsevia viisuja löytyy kuitenkin useita. Sinkkubiisiksi lohkaistu “As I Am” esittelee riisutumpaa metallitamppausta, joka toimii yksinkertaisemmasta lähestymistavastaan huolimatta erinomaisesti. Aaltoilevampaa ja kimuranttia tyylisuuntaa puolestaan tarjoilee albumin parhammistoon lukeutuva “Endless Sacrifice”, jonka puolivälissä kuultava instrumentaalihäröily saa edelleen hyvälle tuulelle. Ja kun joukosta löytyy vielä uhkaavaa tunnelmaa tihkuva “Honor Thy Father”, monipuolinen instrumentaali “Stream of Consciousness” sekä albumin komeasti päättävä “In the Name of God”, on käsillä oleva biisikattaus harvinaisen viihdyttävä ja kovatasoinen.

Vahvasta laadusta huolimatta “Train of Thought” ei nauti täysin varauksetonta suosiota, sillä albumin järeämpi ilmaisu jakaa fanikuntaa kahteen leiriin. Toisaalta porun ymmärtää, sillä yhtye esittää musiikkinsa totutun kliinisesti ja varmasti, jonka ansiosta ilmaisusta puuttuu kaikki se kiihkeys ja hieltä haiseva tekemisen meininki, jota metallimusiikista useimmiten löytyy. Lisäksi pitkiin kappaleisiin tottunut yhtye kuluttaa puhki monet albumilla kuultavista sävellyksistä, sillä muun muassa yksinkertaisempia kitarariffejä toistetaan aivan liikaa massiivisten kappaleiden aikana. Esimerkiksi “As I Am” olisi voinut olla helposti muutaman minuutin lyhyempi ilman, että siitä olisi hävinnyt mitään olennaista. Materiaali on kuitenkin pohjimmiltaan niin laadukasta ja hyvin tehtyä, että nämä murheet on helppo jättää omaan arvoonsa. Paljon albumin äärellä viihtymiseen vaikuttaakin se, miten sen yleiseen tyyliin asennoituu, sillä kappalemateriaalin puolesta ongelmia ei ole.

Sinällään on koomista, että ilmaisun yksinkertaistaminen ja fokuksen siirtäminen perinteisemmän metallimusiikin suuntaan täyttää tällä albumilla progressiivisuuden määritelmän. Mutta näin se vain on, sillä Dream Theaterin tuotantoon suhteutettuna “Train of Thought” on selkeästi kaikesta muusta poikkeava albumikokonaisuus, joka erottuu joukosta erilaisuudellaan. Jos kiekko ei yleisellä tasolla mitään varsinaisen erikoista tarjoa, kolistelee se Dream Theaterin progetodellisuudessa raja-aitoja varsin kiitettävästi. ”Train of Thought” on hieno osoitus siitä luovasta hulluudesta, joka yhtyettä ajoi eteenpäin vuosituhannen vaihteessa. Näin merkkipäivän kunniaksi albumia kannattaa kuunnella sen henkeä kunniottaen – volyymit kaakossa ja nyrkki ilmassa.

Kappalelista:
1. As I Am
2. This Dying Soul
3. Endless Sacrifice
4. Honor Thy Father
5. Vacant
6. Stream of Consciousness
7. In the Name of God

Kommentit