Popin viekoittelevuus ja herkkyys kohtaavat (proto)Torvisen uudella levyllä punkahtavan ja purevan yhteiskunnallisuuden sekä ajoittaiset rock-sävyt. Se kaikki on niputettu hyvin henkilökohtaiselta kuulostavaan pakettiin. Joensuulaisen Timo Torvisen (proto)Torvinen-nimellä julkaisema toinen levy ”Suomen teiniliitto 1939-1984” on lyhyesti sanottuna todella hyvä levy. Se ei tee suurta irtiottoa vuonna 2015 julkaistusta omakustanteesta, mutta se on laadukkaampi ja ehjempi kokonaisuus.

Kansikuvituksessa on hiukan eksyneen näköinen mustiin pukeutunut kitaristi corpse paint naamallaan. Vaikka musiikilla ei ole mitään tekemistä pingviininaamioisten metallimuusikkojen tuotannon kanssa, kuvaa se omalla tavallaan erinomaisen hyvin levyn luonnetta ja tyyliä. Mielikuvien kannalta ei liene merkitystä, mutta kuvassa taitaa olla itse Torvinen teinivuosinaan.

Sanoitusten teemat liikkuvat mielenterveyden mutkissa ja notkahduksissa sekä jonkinlaisessa loputtoman toipumisen sitten kun -prosessissa, jossa kaikuvat monenlaiset armottoman yksilöllistämisen ja markkinavetoisen medikalisaation äänet. Mukana on myös Torvisen aiemmasta tuotannosta tuttua sukupuolesta ammentavien toimintatapojen ja asenteiden kyseenalaistamista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Suurista teemoistaan huolimatta pienen ja henkilökohtaisen levyn dramaturgia on ehjä ja omassa sisäisessä logiikassaan vankka. Ensin suunnitellaan lääkityksen aloittamista, ja lopuksi se on taas lopetettu. Väliin mahtuu perustavanlaatuisia asioita kuten syöminen, kuoleminen ja juhliminen. Kappaleista esimerkiksi ”Aamiainen” muodostuu surrealistisella tavalla kiehtovaksi sosiologiseksi havainnoinniksi, jossa yksittäisestä edetään laajempaan, synkkään yhteiskunnalliseen maisemaan. Samaa tapahtuu muissakin biiseissä, ja esimerkiksi ”Tuoksuja linja-auton toisessa kerroksessa” on sekin hienosti mielikuvitusta kutkutteleva kappale.

Vuonna 2013 ilmestynyt Torvisen sittemmin tauolle jääneen Eläin-bändin levy ”Joensuu” potki ilmestyessään heti ja niin kovaa, että se elämys kantoi pitkään. Levy on kestänyt kuuntelua erittäin hyvin näihin päiviin saakka, ja vähän väliä tekee mieli palata levyn pariin. ”Joensuuta” edeltänyt ”2000 Deluxe” (2011) ei ollut juuri sen huonompi albumi. (proto)Torvisenkaan kuuntelu ei onnistu sen vuoksi ilman, että tekee vertauksia ”Joensuun” ja ”2000 Deluxen” suuntaan.

Onneksi ”Suomen teiniliitto 1939-1984” kestää tuon hyvin epäoikeudenmukaisen vertailun varsin hyvin. On vielä vaikea sanoa, miten pitkään ja kuinka merkittävänä tämä piste pysyy henkilökohtaisella musiikkikartallani, mutta vakuuttavaa kamaa se on. Torvinen osaa punoa albumikokonaisuuksiinsa taiteellisesti kunnianhimoisia ja erittäin viihdyttäviä kuunteluelämyksiä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

9/10

Kappalelistaus:
1. Sitten kun aloitan taas mun lääkityksen (orig.)
2. Nämäkin ongelmat ovat todellisia
3. Tanssi
4. Aamiainen
5. Kiire
6. Kuolema
7. Tuoksuja linja-auton toisessa kerroksessa
8. Lopetin taas mun lääkityksen

Kirjoittaja: Pasi Huttunen