Psalms for the Dead Sun – Holy Charade
Vaasa tunnetaan musiikin saralla etenkin punk-rockista, mutta kyllä sieltä muutakin genreä pukkaa ilmoille aina silloin tällöin. Eri asia vain on, miten muotti murretaan ja päästään laajempaan tietoisuuteen kansamme musiikinjanoisten keskuudessa. Tätä yrittää viisihenkinen Psalms for the Dead Sun ensimmäisellä pitkäsoitollaan ”Holy Charade”.
Vuodesta 2010 saakka koossa ollut vaasalaisyhtye on aikaisemmin julkaissut vain yhden EP:n ”Psalm Zero” (2013), joka näytti suunnan tulevalle; 13.4.2015 julkaistu ”Holy Charade” jatkaa siitä, mihin on jääty. Suhteellisen nuori yhtye koostuu kuitenkin kokeneista paikallismuusikoista. Omakustanteinen ”Holy Charade” on rohkea askel eteenpäin, ja itsekin pohjanmaalaisena toivoisin sen kantavan pitkälle ja edes vähäsen vakiinnuttavan bändin asemaa suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Levyn inspiraatioksi mainitaan Twin Peaks. Ne, jotka ette tätä kulttisarjaa tunne: hävetkää. Menkää ja sivistäkää itseänne. Levyltä tosin löytyy kahdeksan kappaleen joukosta yhtyeen tyylillistä läpileikkausta, joten David Lynchin luomaan maailmaan ei ehkä kannata jumittaa liiaksi.
Mainos päättyy
Tein levyn ensimmäisellä kuuntelukerralla sen virheen, että join kupin kahvia, mustana. Olin Twin Peaksissa. Tällöin alun hieman paikallaan junnaava ”Law of Silence”, geneerinen rock-biisi ”Alive” ja albumin nimibiisi ”Holy Charade” menevät täysin ohi. Huomio keskittyy enemmän niihin muihin kappaleisiin, joihin voisin assosioida edellä mainitun sarjan henkilöhahmot. ”Won’t Get Better” -biisinkin voisi yhdistää vaikkapa Buffy the Vampire Slayer -sarjaan. Televisioko pilasi nyt tämän levyn? Ei nyt sentään.
Näiden kappaleiden kohdalla kuulostaa myös etäisesti siltä, että yhtyeen kitaramiehet (Hannu Perälä ja Antti Haapala) eivät löydä yhteistä säveltä, mutta tämä kauneusvirheeksi kutsumani klikki unohtuu nopsaan ja rytmiryhmä (Riku Vahtera, basso ja Teemu Jokinen, rummut) ”paikkaa” tällaiset tapaukset melko tehokkaasti. Tämän johdosta välillä tosin tuntuu siltä, että biisit ovat todella täyteen ahdettuja ja ehkä hieman mielikuvituksettomiakin.
Onneksi tämä ei kuitenkaan toistu jokaisessa kappaleessa, vaan levyltä voi nostaa esiin todellisia helmiä. Mainittakoon mielestäni edellä mainitun Twin Peaks -teeman pohjalta toimiva ”Pretty Perfect Dies”, jossa seikkaillaan jossain teatraalisuuden, maanisuuden ja absurdien mielikuvien maassa. Kappaletta kuunnellessani voin kuvitella itseni seuraamaan Dale Cooperin edesottamuksia television ruudulta. Eteerisen viipyilevä ”December” on vallan mainio välisoitto. Tosin kappaleeseen sovitettu, Vaasan kaupunginteatterista napatun Ville Härkösen saksofonisoolo ei oikeastaan erotu kitarasointujen takaa edukseen. Sitten asiaan: ”Black Lodge” on levyn vanhempaa tuotantoa ja ehdottomasti levyn paras kappale. Se on loppuun saakka mietitty, ja siinä saksofonia käytetään toistamiseen – tällä kertaa menestyksekkäästi, eikä se häiritse yhtään vaan soljuu erittäin tunnelmallisesti taustalla. Mainio kappale!
Valitettavan usein suomalaisten yhtyeiden englanninkieliset tuotannot kaatuvat viimeistään biisien sanoitusten laulamiseen yleisellä tasolla todella töksähtelevällä aksenttimössöllä ja väärinlausunnalla, mutta ilahduttavasti vivahteikas ja kaunisääninen vokalisti Jenny Malmberg hoitaa homman kotiin eikä homma kaadu ainakaan vokaaleihin. ”Holy Charade” on erittäin lupaava alku Psalms for the Dead Sunilta, jossa olisi toivonut koko yhtyeen panevan itseään likoon enemmän. Nyt luotetaan ehkä liikaa vokaalien ja sanoitusten kantavaan voimaan. Toivottavasti lisää materiaalia tulisi vaikkapa syksyn suunnitteilla olevan kiertueen jälkeen.
Albumi on saatavilla tätä kirjoittaessa vain digitaalisessa formaatissa (iTunes ja Spotify), ja fyysisestä julkaisusta on ollut puhetta vain pienen erikoispainoksen muodossa. Levy saattaisi toimia vinyylinäkin erittäin mainiosti. Samalla voisi syödä vaikka palan kirsikkapiirakkaa ja juoda mustaa kahvia – mustempaa kuin kuuton taivas keskiyöllä.
7-/10
Kappalelista:
1. Law of Silence
2. Pretty Perfect Dies
3. Alive
4. December
5. Holy Charade
6. Black Lodge
7. Won’t Get Better
8. Absurdia
Kirjoittanut: Jarmo Hänninen
