Suomalainen psykedeelistä rockia soittava And Then You Die oli itselleni täysin tuntematon, eikä yhtyeestä löydy juurikaan tietoa internetin syövereistäkään. Sen verran tietoa kuitenkin löytyy, että And Then You Die on vaikuttanut musiikkirintamalla jo peräti 27 vuotta ja ”Lord Of The Flies” on bändin seitsemäs albumi. Nettihakujen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan underground-yhtye, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen sellainen.

”Lord Of The Flies” -albumilla on seitsemän raitaa, jotka kuljettavat kuuntelijaa viettelevästi ja vahvalla otteellaan mustaan ja kiehtovaan maailmaansa. Vaikka kyseessä onkin psykedeelinen albumi, on sitä helppo lähestyä, sillä kappaleista saa helposti otteen. Esimerkiksi ”Formantin” ja ”The Boxin” kertosäkeet ovat niin selkeät ja tarttuvat, että ne sopisivat radiosoittoonkin. Jälkimmäinen tosin on liian ”epäseksikäs” radiosoittoon hyvänlaisen outoutensa takia. ”Lord Of The Fliesin” kappaleissa on paljon erilaisia piirteitä, jotka antavat kuulijalle uusia ärsykkeitä sekä yllätyksiä ja näin ylläpitävät kuunteluintoa. ”Current Flow’ssa” vokalisti laulaa kärsivästi ja hänen ääneensä on lisätty kaikua, joka antaa syvyyttä kappaleelle. Kappaleessa kuullaan myös erikoisia lelumaisia ääniä, jotka tuovat itselleni välittömästi mieleen Grateful Dädin ”Electricfunreal”-albumin.

Levyn loppupuolelle sijoittuvalla ”The Tidellä” kuullaan kahta rauhallista laulutyyliä ja tasaisesti toistuvaa, kilkattavaa ääntä. Vaikka And Then You Die on rock-yhtye, ei tällä albumilla tunnelmia luoda niinkään kitaroilla vaan muilla instrumenteilla. Toki levyllä on riffejäkin, mutta ne eivät ole keskiössä vaan osa muuta kokonaisuutta. ”Lord Of The Flies” on reilu puoli tuntia pitkä, mikä on sopiva mitta levylle. Albumi ei missään tapauksessa lopu kesken, mutta se loppuu juuri silloin, kun sitä jaksaa vielä kuunnella.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Lord Of The Flies” on mielenkiintoinen pulahdus psykedeelisen ja ehkä hiukan depressiivisenkin rockin maailmaan. Kuuntelukokemus ei kuitenkaan ole liian rankka tai vaikea kokemattomallekaan – levyllä on erilaisia efektejä, jotka keventävät apaattista ja painostavaa tunnelmaa. Apaattisuus on tosin tämän albumin vahvuus, sillä vokalistin ääni on todella merkittävässä asemessa levyllä. Tumma ja synkkä kansikuva ei tee ehkä levystä houkuttelevaa, mutta se heijastaa hyvin, mistä tällä levyllä on kyse. Jos tunnet vähänkään vetoa erilaisempaa ja rauhallisempaa rockia kohtaan, kannattaa sinun kuunnella ”Lord Of The Flies” ajan kanssa.

8/10

Kappalelista:

1. Idiot
2. Damp Idea
3. Formant
4. The Box
5. Current Flow
6. The Tide
7. Turn

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen