Puiset toiveet – Arviossa Pujus of Jukran ”Tree Wishes”

Albumin avaava ”Sunbathing with Trees” käynnistyy mehukkaalla sähkökitaralla. Laulu liittyy mukaan peltikilkkeen maustaessa taustalla ja biisi jyrähtää korvakäytäviin lupaukset lunastaen. Massa vähenee lisääntyäkseen taas uudelleen. Nyanssit ovat kovaa ja kuranttia valuuttaa. Tuomion pasuunat alleviivaavat genren, vaikka kokonaissoundi onkin maltillisempi. Viisu jurnuttaa tyylitajuisesti paikallaan ja kitarasoolossa tuoksahtavat itämaiden yrtit. Laulettujen ja instrumentaalien osien suhde kääntyy määrällisesti instrun eduksi. Väliosan tehokeinoksi kaavailtu kuiskaava ähkintälaulu ei innosta, mutta lopun falsettihommat kyllä. ”Sunbathing with Trees” on kestävyyslajiksi venytetty avauskappale, mutta se täyttää silti nimenomaisen tehtävänsä pätevästi. Latu on avattu.

”Close Enough” paiskataan tunteen palolla silmille heti alussa koko bändin voimin. Tempo viihtyy nopeusmittarin keskikaistalla. Laulu hyökkää taas koko painollaan tantereelle ja osat / osien osat vaihtuvat nokkelasti, hämmentäen kuulijaa suunnitellusti. Sointuvaihdoksissa juhlii luovuus. Tekeminen on laadukasta ja taitavaa. Kertosäe lihavoi biisin erinomaisuuden ja Wigwamin ”Tombstone Valentinen” mieleen tuova väliosa ilahduttaa myös vanhaa pierua. Kitarasoolo on hektinen, unenomainen, tyylikäs. ”Close Enough” jää mieleen kummittelemaan ja on jo siksikin ilmeinen singlevalinta.

”Out of Time” synnytetään levylautaselle yhteisiskuilla, haitsulla ja kitaran tulittamilla yksittäisillä luodeilla. A-osa on maltillinen, komppikäden nakuttaessa tuplanopeudella kulkupeltiä. Osia vuorotellaan ja rytmatiikkaa varioidaan lisämausteita soppaan ympäten. Kitaravelhon tyylitaju pysyy napakympissä ja kertosäe tarjoilee jälleen parasta huttua. Basso juoksuttaa yksin, muut liittyvät talkoisiin ja laulu kohoaa falsettiin, kunnes on aika jättää kertiksen kautta jykevät jäähyväiset.

Black Sabbathin ja Corrosion of Conformityn äänimaisemat valavat lyijyä stereokuvaan ”Last Breath of a Unicornin” alkaessa. A-osa jytkyttää hitaasti, vähäeleisesti ja kliseisesti. Laulutavassa olisi kannattanut panostaa soinnin synkkyyteen. Nyt se jää muuhun ulosantiin nähden ns. valitettavan lauletuksi. Taustalaulut sen sijaan ovat oivaltavia ja näppäriä. Osat vaihtuvat perinteisen kaavan mukaisesti ja kivireki on doomia alusta loppuun. Kitarasoundiin kaipaisi myös muun möyryämisen kaltaista toivon tukahduttavaa sointia. Nyt siinä on liikaa hengitettävää ilmaa. Vokaaliakrobaatti örähtää taiteen sääntöjen mukaan ja tempo hidastuu kriittisen massan tehdessä viimeisestäkin soinnusta vain muiston.

”Tree Wishes” on laadukas levy. Tekemisen suunta, linja ja itsensä näköisyys ovat hyvällä mallilla, vaikka pieni lisä viimeksi mainittuun ei olisi pahitteeksi. Myös kielipolitiikan Pujus of Jukra hoitaa kohtuullisesti. Moni englanniksi laulava yhtye kompastuu kalkkiviivoilla juuri tähän ongelmaan. Mutta hei, suomalaisiahan tässä ollaan. Ripaus rallipoluilta tuttua aksenttia vain lisää eksotiikkaa. Kaiken kaikkiaan ”Tree Wishes” rokkaa progesti, doomisti ja eritoten kiinnostavasti. Tätä kompassisuuntaa edetessään Pujus of Jukra voi saavuttaa tukevan kulttimaineen myös kansainvälisesti. Onhan pienemmällä lavalla antoisampaa soittaa kuin stadionin ylettömyydessä.

Kappalelistaus:

• Sunbathing with Trees
• Close Enough
• Out of Time
• Loser
• Femme
• Two Flamingos
• Declaration of Principles
• Last Breath of a Unicorn