Punkia, rockia ja paljon muuta – arviossa Desperate Measuresin ”Sublime Destruction”

Kirjoittanut Päivi Närvänen - 5.8.2024

Punk rock -bändi Desperate Measures perustettiin alun perin Uuden-Seelannin Christchurchissa vuonna 1981. Yhtye ennätti tuolloin julkaista yhden EP:n ja livelevyn ennen hajoamistaan vuonna 1983 vokalisti Eugene Butcherin muuttaessa Lontooseen. He tekivät tämän jälkeen kuitenkin Uudessa-Seelannissa muutaman re-union keikan U.K. Subsin ja Peter and the Test Tube Babiesin lämmittelybändinä vuosina 2009 ja 2010.

Tämän jälkeen Butcher päätti koota bändin uudelleen Englannissa. Nykyinen kokoonpano on seuraava: kitaristina on Michael Gaffney (Rich Ragany & The Digressions), bassossa Ricky McGuire (U.K. Subs, The Men They Couldn’t Hang, Rich Ragany & The Digressions) ja rumpujen takaa löytyy James Sherry (Dealing With Damage, Done Lying Down). Laulaja Eugene Butcherilla on myös mielenkiintoinen Suomi-yhteys: hän on vieraillut täällä 20 vuoden ajan ystäviensä luona. Hän on varmasti musiikin harrastajille tuttu myös Vive Le Rock -lehden presidenttinä.

”Sublime Destruction” – niminen albumi julkaistiin maaliskuussa Cadiz Musicin kautta. Yhteensä 11 raitaa sisältävän levyn materiaalin teko aloitettiin pandemian aikana ja viimeisteltiin sen jälkeen. Teemoja tuoreella pitkäsoitolla riittää laidasta laitaan – aina niin henkilökohtaisista kuin myös poliittisiin teemoihin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jo albumin ensimmäinen biisi ”Back To The Rats” vie vauhdikkaasti mukanaan jo heti alusta alkaen. Menoa hieman hiljennetään seuraavaksi tulevalla ”Pocketilla”. Täyteen kaahaukseen palataan jälleen nimiraidan parissa, jolla Eugene Butcherin raspinen soundi tulee hyvin esille, eikä raivokkaassa tulkinnassa säästellä muutenkaan. Kappale antaa kuulijalleen ajateltavaa myös lyriikoittensa puolesta – miksi ottaa jokapäiväiset asiat itsestään selvyyksinä, kun ne voidaan viedä meiltä hetkessä? Mietittävää antaa myös ”Enjoy The Ride”, joka kehottaa elämään hetkessä, piittaamatta muiden ajatuksista tai odotuksista.

Flowers At Your Door” on riipivän tunnelmallinen, tositapahtumiin perustuva rakkauslaulu, joka on kirjoitettu pandemian aikaisissa eristystunnelmissa. Kappaleen fade out -lopetus jättää jälkeensä hieman surullisen ja haikeahkon tunnelman. ”Seven Sisters” jatkaa teemaltaan samaa tositarinoiden linjaa, ja on kertomus Butcherin asuinympäristöstä Pohjois-Lontoossa. Tikittävä kaappikello vie kuulijan levyn viimeiseen raitaan, joka on herkän tunnelmallinen ”Still Got Me”. Kappaletta kannattelevat ainoastaan vokaalit, akustinen kitara sekä koskettimet. Näin saadaan aikaan maalaileva maisema, ja lopputulos on lähes hypnoottinen.

”Sublime Destruction” on albumi, joka on suorastaan musiikin ilotulitusta alusta loppuun saakka. Butcherin raspista soundia on suorastaan ilo kuunnella. Kun siihen yhdistetään vielä Gaffneyn taitava sekä melodinen kitarointi, rytmiryhmä McGuire ja Sherry sekä mukaansa tempaavat biisit mainioilla lyriikoilla, on lopputuloksena lähes täydellisyyttä hipova lopputulos.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Yhtye itse on kuvaillut musiikkityylinsä olevan punkia vahvalla rock-mausteella, joka musiikillisesti sijoittuu The Cultin ja The Stoogesin välimaastoon. Tähän on varsin helppo yhtyä, sillä niin monia vivahteita eri bändeiltä sekä musiikkityyleistä Desperate Measuresin musiikissa on kuultavissa. Tämä ei ole lainkaan huono asia, sillä näin ollen mitään suoraa vertailukohdetta ei ole. Eikä tarvitse ollakaan, sillä musiikki puhuu puolestaan Desperate Measuresin kuulostaessa ainoastaan itseltään. Minä löysin ”Sublime Destructionilta” kaikuja esimerkiksi Hanoi Rocksista, Michael Monroesta sekä The Wildheartsista, joka miellytti minua suuresti. Olen löytänyt tänä vuonna itselleni muutaman uuden suosikkibändin, ja Desperate Measures on ehdottomasti yksi niistä.

Yhtye on viime kevään kiertänyt tiiviisti eri puolilla Englantia mm. The Dead Boysin sekä Janus Starkin kanssa. Nyt tätä punk rockin ilosanomaa on tarjolla myös suomalaisille, sillä bändi saapuu kahdelle keikalle Helsinkiin. Jos siis luet tätä arviota heti tuoreeltaan, kannattaa heidät käydä tsekkaamassa 9. elokuuta Helsingissä sekä 10. elokuuta Turussa. Näistä keikoista löydät lisää tietoa täältä.