Pupunkorvia, peikkoja ja väkijuomia – Saruru, Finntroll ja Korpiklaani 7.5. Kuopion The Circuksessa

Kirjoittanut Jesse Kärkkäinen - 9.5.2022

Toukokuun 7. päivä oli monelle vain tavallinen lauantai, mutta minulle se tarjosi monta ekaa kertaa. Se merkitsi ensimmäistä oikeaa keikkaa ihan oikeiden ihmisten kanssa yli kahteen vuoteen, tutustumista Kuopioon aiemmin tänä vuonna avattuun The Circus -keikkapaikkaan sekä kattaukseen bändejä, joista en ollut nähnyt yhtäkään aiemmin livemuodossa. Paljon oli siis uutta ja ihmeellistä, eikä Kuopion hikinen lauantai-ilta tuottanut miltään osin pettymystä. 

Kuten aina, niin myöskään tällä kertaa yllätyksiltä ei vältytty, sillä kolmen yhtyeen metalli-iltamat hakivat lopullista muotoaan vielä keikkapäivänä. Alun perin illan aloitusaktiksi suunniteltu melodeath-yhtye Bloodred Hourglass joutui peruuttamaan keikkansa viime hetkillä sairastapauksen vuoksi. Korvaajaksi saatiin monen mielestä turhankin paljon alkuperäisestä linjasta poikkeava Saruru, jonka esittämä kawaii metal oli hyvinkin kaukana siitä melodisesta kuolonmetallista, jota BRHG-fanit odottivat. Harva tuntui näkevän muutosta mahdollisuutena kokea jotain uutta. 

Se heijasteli myös keikkaillan alkuun. Sarurun käynnistäessä konserttiaan hieman iltayhdeksän jälkeen oli lavan edessä paljon tyhjää. Aktiivisesti keikkaa fiilistelemään saapui joitain kymmeniä ihmisiä, kun suurin osa tyytyi seuraamaan esitystä turvallisen välimatkan päästä. Epäkiitollisesta tilanteesta huolimatta Saruru veti puolituntisen keikkansa erittäin vakuuttavalla tavalla. Näyttävä ja pupunkorviin pukeutunut trio käänsi monen epäilykset päälaelleen jo parin kappaleen aikana, minkä huomasi myös yleisön innostuessa jatkuvasti enemmän. Olin ennen keikkaa tsekannut muutaman yhtyeen kappaleen internetin ihmemaailmasta, mutta vasta livemuodossa sen musiikillinen anti tuntui pääsevän kunnolla oikeuksiinsa. Keikkatilanteessa materiaalin raskaampi särmä nousi levyversioita selkeämmin esille, minkä myötä musiikin erikoiset koukut, sen huumaavaa pauhu ja hypnoottisesti jumputtavat kappaleet iskivät salakavalasti vieden mennessään. Sen myös huomasi paikalle saapunut ja keikan aikana jatkuvasti kasvanut yleisö, joka antoi esityksen päätteeksi raikuvat aplodit. Saruru oli livemuodossa positiivinen yllätys ja hyvä muistutus siitä, että kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla uutta.  

Monen ilta alkoi selkeästi vasta Finntrollin keikan myötä, sillä kun yhtye kiipesi lauteille puoli yhdentoista maissa, oli The Circus täynnä peikkoanarkiaa janoavaa metallikansaa. Omat ennakko-odotukseni olivat korkealla, sillä Finntroll on lukeutunut suosikkiyhtyeideni joukkoon jo vuosikymmenen ajan. – Johan se olikin korkea aika nähdä bändi livemuodossa! Puheet kovasta keikkabändistä ja kaoottisista livebileistä eivät myöskään laskeneet odotuksia, joten tunnelma oli jo valmiiksi korkealla yhtyeen potkaistessa settinsä käyntiin.  

Eikä Finntroll pettänyt. Tunnin kestävän keikan aikana yleisö villiintyi humpan ja metallimusiikin tahdittamana sellaiseen lentoon, että sai jatkuvasti pelätä, milloin koko keikkapaikka romahtaa maan tasalle. Finntroll painotti setissään uusimpia albumeitaan, sillä ”Nifelvind”-kiekkoa edeltäneiltä albumeilta kuultiin vain kolme kappaletta pääpainon oltua viimeisimmillä levyillä. Vaikka esimerkiksi ”Trollhammaren” olisi ollut veikeä kuulla livemuodossa, ei biisikattauksesta voinut missään nimessä kitistä. Finntroll on koko uransa ajan tehnyt vahvaa jälkeä studiossa, eivätkä esimerkiksi kappaleet ”Skogsdotter”, ”Solsagan” tai vaikkapa ”Att Döda Med En Sten” häpeile lainkaan klassikoiksi luettavien vetojen seassa. Varsinkin, kun vanhempaa kamaa saatiin muun muassa ”Jaktens Tid” -ikivihreän muodossa, jonka aikana myös Korpiklaanin vokalisti Jonne kävi joikaamassa lavalla.  

Finntrollin keikka oli huikea kokemus, ja se tarjosi sen, mitä livekeikka parhaimmillaan voi tarjota. Se vahvisti sidettä ennestään tärkeään yhtyeeseen ja sai fanipojan rinnassa kytevän rakkauden liekin roihahtamaan todelliseksi roihuksi. Vaikka pientä napinaa aiheuttivat soundipuolen ajoittainen puuroisuus sekä se fakta, että syntikat ja vastaavat kilkkeet tulivat taustanauhalta, ei tunnelma latistunut missään vaiheessa. Finntrollin keikat ovat anarkian täyttämiä metallibileitä, joissa jokaisella on hauskaa.  

Illan viimeinen esiityjä Korpiklaani käynnisti keikkansa täsmällisesti puoliltaöin. Yhtye on ollut itselleni aina jokseenkin hankala tapaus, sillä kovasta yrittämisestä huolimatta en ole saanut bändin tuotannosta kunnolla otetta selkeimpien hittibiisien ulkopuolelta. Yhtyeen maine kovana livebändinä nostatti kuitenkin odotukset korkealle, ja kyllähän Korpiklaani osoitti, että sen keikoilla tunnelma on katossa. Siinä missä Finntroll villitsi yleisön hurmokselliseen metallimellakkaan, ei Korpiklaani jäänyt piiruakaan jälkeen vaan puristi paikalle saapuneesta yleisöstä irti viimeisetkin hikipisarat.

Vaikka Korpiklaanin keikan ajankohta oli suhteellisen myöhäinen, ei yleisö tai yhtye osoittanut väsymyksen merkkejä. Päinvastoin, yhtye tykitti reilun tunnin kestäneen setin hyvällä sykkeellä yleisön vastatessa samalla energialla. Hyväntuulinen folk metal raikasi komeasti täyttäen The Circuksen jokaisen nurkan. Oli myös hienoa huomata, ettei Korpiklaani pyöritä livesettiään taustanauhojen kautta, vaan perinteisten metallisoittimien lisäksi viulu sekä harmonikka pääsevät aidosti ääneen myös livemuodossa. Se lisää yhtyeen esityksiin asteen verran näyttävyyttä ja tekee niistä eläväisempiä, koska lava on täynnä energisiä soittajia, jotka hallitsevat instrumenttinsa upealla tavalla. Sitä livemusiikki on parhaimmillaan

Korpiklaanin keikka vakuutti myös kaltaiseni fanin, joka ei osaa yhtyeen julkaisukatalogia ulkoa. Tunnistettavia – ja usein väkijuomien nimillä siunattuja tai vähintään näiden nauttimiseen liittyviä – hittibiisejä oli ripoteltu riittävästi ympäri settilistaa, minkä myötä juuri sopivin väliajoin kajahti ilmoille tutumpaa ja mukana hoilattavaa musiikkia. Yhtyeen vahvuuksiin lukeutuu myös vauhdikkaamman annin sekä rauhallisempien hetkien rytmitys, mikä luo keikkakokemukseen miellyttävää dynamiikkaa. Vaikka ne menevimmät vedot tyyliin ”Tequila”, ”Beer, Beer” tai esimerkiksi ”Vodka” synnyttivät yleisössä suurimmat reaktiot, puolustivat hengähdyshetkiä tarjoavat kappaleet paikkaansa osana kokonaisuutta. Niiden aiheuttamat kylmät väreet olivat jopa toivottuja kaiken heilumisen lomassa kuten kappaleet ”Kiuru” tai ”Sanaton maa” todistivat.

Korpiklaani osoitti olevansa hieno livebändi, jonka keikoilla jokainen viihtyy. Yhtyeen luoma iloinen ja energinen ilmapiiri vie mennessään, vaikkei tuntisi yhtäkään kappaletta. Ehdoton suositus jokaiselle, joka haluaa pitää hauskaa ja nauttia hyvästä meiningistä.

Upeiden musiikkiesitysten ryydittämä ilta vahvisti, että The Circus Kuopio on hieno lisä Pohjois-Savon ennestään vähäisten keikkapaikkojen joukkoon. Hyvällä paikalla ja mallikkaasti varustettu klubi osoitti toimivuutensa niin sijaintinsa kuin ominaisuuksiensa puolesta. Toivotaan, että kulttuurialan elpymisen myötä saamme nauttia kyseisellä tapahtumapaikalla myös tulevaisuudessa elävästä musiikista ja ikimuistoisista keikoista. Kuopion toukokuinen ilta osoitti jälleen sen tosiasian, että metallimusiikki on parasta livenä. 

Raportti: Jesse Kärkkäinen

Kuvat: Pete Hossa