Puska Metal Festival Taivaskalliolla parani entisestään

Vuodesta 2010 järjestetty Puska Metal Festival Helsingin Käpylän Taivaskalliolla ei jättänyt tälläkään kertaa kylmäksi. Kirjoa löytyi nyt suomalaisesta rockista grindiin. Halukkaat soittajat hakevat oma-aloitteisesti sähköpostilla esiintymään, ja tälläkin kertaa oli mistä valita. Metalcore ja huumoripuoli on vuosien varrella suosiolla jätetty syrjään.

Ilmaistapahtumasta houkuu DIY- eli do it yourself -meininki, tänä vuonna esimerkiksi tusseilla kirjoitetuista kylteistä ja kävijöiden omasta grilliständistä. Makkara mausteineen ja paperilla maksoi kaksi euroa. Kasvissyöjien oli tosin tuotava omat lerssinsä tulelle. Puskan ja Tuskan suurin ero onkin kaupallisuudessa. Tämän tapahtuman on tarkoitus jatkossakin pysyä ilmaisena ja rentona, vaikka muutoksia onkin tapahtunut.

Jos Puska Metal Festival olisi onnistunut saamaan Helen-sähköyhtiöltä hakemuksellaan 1000 euroa, tonni olisi laitettu järjestäjien sanoin äänen laatuun eli myös kaikkien musiikkielämykseen sekä turvallisuuteen, sillä metallifestari on kasvanut, vaikka rauhallista on ollutkin. Niin se suosio pistää kehittymään.

Brainspoon aloitti päivän raa’alla thrashillä. Kokoonpano julkaisi kesäkuussa ”Raw Power Death” -EP:n, jonka kansikuva muistuttaa Metallican ”Kill ‘em All” -levyn kantta. Esikuva lienee selvä. Vokalistin ääni on kyllä brutaalimpi kuin Hetfieldin. Brainspoon voittaa tunnetumman Los Angelesin kaimansa, joka onkin kyllä sanoinkuvaamattoman nolo bändi. Helposta voitosta huolimatta nautin aidosti Brainspoonin meiningistä. Taivaan repeäminen olisi sopinut mielestäni erityisen hyvin tukan pyörityksen laukaisevaan musiikkiin. Sitä säätiedotuksissakin luvattiin. Yleisön sokerista tehdyt kuitenkin säästyivät auringon paistaessa meitä kuin makkaroita.

Äidin ystävä soitti mielestäni radiokamaa, tuli vähän Tik Tak ja uusi Apulanta mieleen. Rokkikolmikon jäsenet olivat melko nuoria, mutta lavakarismaa oli kuitenkin näkyvissä, ja bändi sai sympatiani. Yksinäinen keski-ikäinen heilujakin uskaltautui tanssimaan.

Tuska on Wheelsissäkin esiintyneen Rätäkin rotta-teemainen thrash keräsi laajasti yleisöä, ja astetta isompi porukka lähti bändin eteen pittaamaan. Rätäk olikin tapahtuman tunnetuin nimi. Vokalistilla oli erittäin mielenkiintoinen ääni, josta oikeastaan tuli rotta mieleen. ”Meth Lab Rät” -biisistä taas tuli mieleen kitkuinen Mikki hiiri. Kun mielleyhtymä on kerran iskostunut päähän, sitä on erittäin vaikea pestä pois.

Viimeinen esiintyjä Kleptocracy varasti grindillään kaiken huomion. Väkeä oli joka ilmansuunnassa ja yleisö jakautui kahtia huutamaan “wall of death”. Osa porukasta oli valmiina kuolemaan jopa ilman kenkiä. Biisit olivat niin hyvää käppää, että ei ihme. Toki lämppäreillä, alkoholilla ja viimeisenä esiintyjänä olemisella on vaikutusta vastaanottoon, mutta Kleptocracy oli Puskan seitsemästä bändistä myös oma ennakkosuosikkini. Poliittinen viba on bändissä tietenkin mukana, esimerkiksi biisissä “Keltainen lehdistö”, jossa möristään, kuinka keltainen lehdistö ”jauhaa paskaa”. Oli huvittaa kuulla, kuinka äijä karjuu “kertoisitko meille tukiaisista”, kuten yhdessä säkeessä lauletaan. Huumoriarvoakin siis on.

On pakko jatkaa perinnettä ja mennä ensi vuonna taas Puskaan, joka on pienuudestaan huolimatta lähellä sydäntäni. Taivaskallio on hieno miljöö metsän ympäröimänä lähellä Käpylän juna-asemaa. Tapahtuma saa varmasti entistä enemmän suosiota, mikä pistää toivomaan, että se ei muuttuisi kaupallisemmaksi. Jatkot alkoivat puoli yhdeltätoista Oulunkylän O’Gelis -baarissa, ja siellä voi sitten maksaa narikat sun muut hilut pois.

Raportti: Sari Kivijärvi