Mikko Pöyhönen, mies joka on aikasemmin vaikuttanut mm. duossa nimeltä Tuhat Kuolemaa Sekunnissa, esittelee meille nyt sooloprojektinsa Pyhän Kuoleman toisen täyspitkän nimeltä ”Kevättuulisormi”. Genrenä toimii edelleen suomenkielinen neo-folk ja niille joille genre – siinä kuin yhtyekin – on outo tai tuntematon, kerrotaanko sen olevan akustista klassisesti laulettua suomalaista folk-musiikkia. Termi neo- etuliitteenä ilmaisten vain lähinnä tuoreempaa tuotantoa, eikä perinteistä myös kansanmusiikiksi kutsuttua tyylisuuntaa.

Levy alkaa mahtipontisesti Pöyhösen vahvan lauluäänen ottaessa valtaansa heti ensi sekunneilta. Kertosäe vaihtaa hieman teemaa koskettavan melankoliseksi, mikä päättää hienosti kappaleen. Teema jatkaa seuraavaan raitaan vedoten johonkin syvään tunteeseen, joka jokaisessa suomalaisessa velloo kenties haudattuna syvälle sielujemme syövereihin, mutta joka pintaan noustuaan kirvoittaa kyyneleen karuimmankin karpaasin silmäkulmaan.

Tämän jälkeen siirrytään hieman perinteisempään kansanlauluteemaan, Aleksis Kivimäisine teksteineen, näiden ollessa kuitenkin jyrkän makaaberit. Tällainen synkän lyyrisen aineksen käyttö duuripohjaisissa kappaleissa onkin artistille tyypillistä, ja ei siksi läheskään odottamatonta. Teemat ovat myös hieman Kalevalamaisia, sanajärjestyksineen ja riimeineen.

Materiaali on aika ajoin jopa CMX-tyylistä, vaikka etäisyyttä toki luo laulajan omaperäinen ääni, joka niin monessa muussakin kevyemmässä kokoonpanossa luo yhtyeelle ominaisen soundin ja tunnelman. Materiaali on yllättävän vahvaa ja voimakasta, vaikka siitä onkin vastuussa vain mies ja hänen akustinen kitaransa. Pientä maustetta kuunteluelämykseen tuo myöhemmissä kappaleissa käytetty melodinen sähkökitara. Soundimaailma ja miksaus tuo mieleen monia genren tunnettuja edustajia, kuten saksalainen Sonne Hagal tai tanskalainen Of The Wand And The Moon.

Tunnelma on varsin suomalainen läpi tuotoksen, varsinkin seitsemännessä kappaleessa ”Irlantilaiset Lauseet”, joka muistuttaa etäisesti jopa astetta nopeampaa suomalaista tanssimusiikkia. Kymmenes kappale ”Katajan Alla”, joka on kaunis instrumentaali, tuo mieleen niin soolomateriaalia kuin mm. Current 93:lle paljon materiaalia säveltäneen Michael Cashmoren tuotannon.

Levyn dynamiikka on toimivampi kuin aikaisemman täyspitkän ”Saavun Vaikken Kulkisi”, mikä kenties kertoo artistin ”tottumisesta” materiaalinsa tyyliin ja teemoihin, täten antaen kokonaisuudelle reitin luonnolliseen sointuvuuteen. Levy loppuu suomalaisen luonnon puhtaaseen ääneen, kosken kuohuntaan. Ja kuten artisti Facebook-sivullaan ilmoittaa; Pyhä kuolema soittaa ”raakaa ja romanttista folk musiikkia”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Ainoa miinus levyssä on joissain kohdin ehkä kenties hieman liian ylös tähdätyt lauluosuudet, jotka eivät sinänsä osu nuotin ohi, mutta ovat niin lähellä laulajan äänialan rajoja, että toistuvat melko ohuina ja heikkoina verrattuna vallitsevaan lauluun. Levy kuitenkin osoittaa, että Pyhä Kuolema on ehdottomasti genrensä vahvimpia kotimaisia edustajia.

9/10

Kappalelista:
01. Maamme Laulu
02. Mustat Virrat
03. Voisinko Olla Sun Hautasi
04. Etäisyyksien Välissä
05. Valkoinen Nainen
06. Kaksi Kitaa
07. Irlantilaiset Lauseet
08. Herää!
09. Sydämeni Laulu
10. Katajan Alla
11. Viestimiehen Kuolema
12. Surmaajien Surmaaja

Kirjoittanut: Tuukka Franck