Rainbow onnistui myös AOR-yhtyeenä – klassikkoarviossa ”Bent Out of Shape” (1983)
Vuonna 1983 julkaistu ”Bent Out of Shape” jäi laulaja Joe Lynn Turnerin viimeiseksi studioalbumiksi Rainbow’n riveissä. Albumi merkkasi pitkälti myös Rainbow’n ensimmäisen toimintakauden loppua, yhtyeen hajottua seuraavana vuonna lähes vuosikymmeneksi, kitarataiturin ja säveltäjäneron kunnianimet ansainneen Ritchie Blackmoren ja tällä levyllä sekä basistina että tuottajana toimineen Roger Gloverin lähdettyä takaisin paluuta tekevän Deep Purplen riveihin. Seuraavan kerran Rainbow hengitti vuonna 1993, Blackmorea lukuunottamatta täysin uusitulla kokoonpanolla. Rainbow’n historiaa tarkastellessa sen nykyinen kokoonpano ei enää ehkä tunnukaan aivan niin oudolta.
Mutta itse musiikki on pääasia, joten ei kulissien takana tapahtuneesta draamasta sen enempää. ”Bent Out of Shape” sai osakseen ristiriitaista palautetta ilmestymisensä aikoihin osan rakastaessa ja osan vihatessa sitä. Blackmoren motiiveja tällaisen musiikin tekemiseen pohtimatta, olen itse aina pitänyt tätä levyä yhtenä Rainbow’n parhaista. Kontrasti varsinkin Dion aikaiseen Rainbow’hun on tietysti suuri, ja siinä mielessä voin ymmärtää, miksei tämä toimi kaikille Rainbow’n faneille. Raskaanpuoleinen aikuisrokki ei ole aivan sitä, mistä Rainbow ensimmäisten levyjen perusteella tunnettiin. ”Bent Ouf of Shapen” julkaisun aikaan tätä tyylisuuntaa oltiin tosin ehditty tavalla ja toisella edustaa jo muutaman albumin verran, joten ei tämä varmaan kovin suurena yllätyksenä tullut. En tiedä, itsehän synnyin vasta kymmenen vuotta ”Bent Out of Shapen” julkaisun jälkeen, eli en logistisista syistä johtuen ollut paikalla haistelemassa tunnelmaa.
Mainos päättyy
Minulle ”Bent Ouf of Shape” edustaa Rainbow’n AOR-aikakauden huipentumaa. Blackmore uudisti yhtyeensä onnistuneesti ja osoitti sen taipuvan moneksi. Kolmella aikaisemmallakin albumilla on omat hyvät osansa ja hittibiisinsäkin, mutta ”Bent Out of Shape” on Rainbow’n ensimmäinen AOR-kauden albumikokonaisuus, joka toimii alusta loppuun lähes täydellisesti. Kappaleet poikkeavat toisistaan osin rajustikin, mutta ne ovat silti sukua toisilleen ja muodostavat selkeän kokonaisuuden. Niiden vaihtelevuus pitää levyn mielenkiintoisena ja luo jännitettä. Vahvojen melodioiden sekä kekseliäiden riffien ja soolojen siivittämä albumi on heittämällä yksi parhaista omassa tyylilajissaan.
Yksi hienoimmista asioista tässä albumissa on se, että vaikka sen kappaleista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus, jokaisella niistä on myös oma ominaistunnelmansa maailmansa, jossa sen kertoma tarina tapahtuu. Sanoituksista monet liittyvät kahden ihmisen välisiin vahvoihin tunteisiin, mutta näkökulma vaihtuu kappale kappaleelta ainakin hieman. Joe Lynn Turner on juuri oikea laulaja tulkitsemaan tällaisia sanoja tällaisissa kappaleissa aidolla ja vahvalla, mutta myös kivuliaan herkällä äänellään. On todella vaikeaa kuvitella toista laulajaa tälle albumille.
Rainbow on yhtye, jonka historiassa on tapahtunut paljon, mutta päällimmäisenä muistetaan aina musiikki. Ritchie Blackmore on yhdessä monien taitavien muusikoiden kanssa muovannut rock-musiikin kehityskulkua itsensä näköiseksi ja jättänyt jälkensä sen historiaan. ”Bent Out of Shape” on yksi osoitus siitä.
Mainos päättyy
Kappalelista:
1. Stranded
2. Can’t Let You Go
3. Fool for the Night
4. Fire Dance
5. Anybody There
6. Desperate Heart
7. Street of Dreams
8. Drinking with the Devil
9. Snowman
10. Make Your Move
Rainbow’n kotisivut
Rainbow Facebookissa
