Raivokasta goottirockia ja industrial metalin jytkettä – Keikkaraportti Lord Of The Lostin, Gothministerin ja Rain Diaryn Lutakon keikalta
Vaikka Euroviisut ovat ristiriitainen formaatti, on kyseisestä kansainvälisestä musiikkikilpailusta kuitenkin se ilo, että toisinaan se toimii ponnahduslautana tai hyvänä nostattajana artisteille tai yhtyeille. Näin on erityisesti Käärijän kohdalla, jolle viisuesiintyminen oli onnenpotku, mutta myös saksalainen Lord Of The Lost on saanut viisuedustuksesta lisää vauhtia uralleen. Saksalaisyhtye kiertää parhaillaan hyvin aktiivisesti, ja kiertue kurvasi Suomen maaperällekin usean kaupungin verran. Tämä on keikkaraportti viime viikon torstaiselta Lutakon keikalta, jossa Lord Of The Lost esiintyi norjalaisen Gothministerin ja kotimaisen Rain Diaryn kanssa.
Viime viikkoinen Lord Of The Lostin vierailu oli yhtyeelle neljäs kerta tänä vuonna Suomessa, mikä puhuukin sen puolesta että saksalaisyhtye on suomalaisten mieleen. Lord Of The Lost esiintyi luonnollisesti illan viimeisenä, ja illan avaamisesta vastasi Rain Diary. Vuonna 2006 perustettu synth rock -yhtye käsittää tätä nykyään viisi jäsentä, jonka lauluosuuksista vastaavat vokalisti Joonas Verho ja kosketinsoittaja Tytti Kallioniemi.
Rain Diaryn ulosanti on melko rauhallista ja keikka itsessään tasainen, mikä oli hieman sääli, sillä olin odottanut vauhdikkaampaa tunnelmaan virittäytymistä. Kauan menevämpää keikkaa ei kuitenkaan tarvinnut odotella, sillä norjalainen Gothminister tuuttasi ilmoille väkevän ulosantinsa puoli yhdeksän maissa. Tämä pitkälinjan goottirockia ja industrial metalia yhdistelevä yhtye otti yleisön omakseen heti kättelyssä ja onnistui viihdyttämään paikallaolijoita alusta loppuun.
Suurin kiitos onnistuneesta keikasta kuuluu synkkään asuun sonnustautuneelle vokalisti Bjørn Bremille, joka oli täysin heittäytynyt omaan rooliinsa karmivana solistina. Bremin esiintyminen toi mieleeni kauhurockin kuninkaan Alice Cooperin, eikä tätä mielleyhtymää vähentäneet lainkaan rujot lavarekvisiitat, tai se että lavalla vilahteli välillä niin ihmissusi kuin zombikin. Toki myös yhtyeen industrial vivahteinen, mahtavasti polkeva ulosantikin varmisti sen, että jalka alkoi vipattaa konserttia seuratessa.
Norjalainen Gothminister onnistui nostattamaan tunnelmaa siihen saakka, kunnes lavalle saatiin itse Lord Of The Lost. Yhtye saapui lavalle raivokkaiden aplodien saattelemana ja pisti pystyyn riehakkaan puolitoista tuntisen keikkansa. Illan aikana kuultiin runsaasti kappaleita vuosi sitten julkaistulta ”Blood & Glitter” -albumilta, mikä oli niin itseni kuin valtaosan yleisönkin mieleen. Suurimmassa osassa kappaleista vokalisti Chris Harms keskittyi laulamiseen ja lavalla poukkoiluun, mutta muutamien laulujen ajaksi hänkin otti kitaran käsiinsä. Harmsin lisäksi kitaristi Pi Stoffers keskittyi yleisön viihdyttämiseen elehtien. Bassokitaran varressa ei tällä kertaa ollut sairastumisen takia Class Grenayde vaan häntä sijaisti yhtyeen läheinen ystävä Benji. Tämän lisäksi huomiota herätti myös kosketinsoittaja-kitaristi Gared Dirge, jolla vaihteli instrumentteja tiuhaan tahtiin.
Lord Of The Lostin konsertti eteni hyvin sujuvasti ja energisesti alusta loppuun. Harms piti kappaleiden väleissä hyvin tiiviitä puheita. Encorea yhtye ei tehnyt, sillä se ei piittaa sellaisista, mutta loppupuolelle oli säästetty niin voimaballadi ”One Last Song” kuin Käärijä-fanien iloksi ”Cha Cha Cha”. Harmsin suomenkielinen laulaminen oli yhtä heikoilla tolalla kuin kesällä John Smithissa, mutta hänen innokas heittäytymisensä kappaleen tulkintaan paikkasi jälleen kerran paljon.
Torstai-ilta oli kokonaisuutena onnistunut ja antoi goottirockin ystäville paljon. Itse Lord Of The Lostin esiintyminen oli niin energistä ja vakuuttavaa kuin olin toivonutkin. Saksalaisyhtye on todella hyvässä nosteessa, ja siksipä Lord Of The Lostia tullaan näkemään taatusti Suomessa lähitulevaisuudessakin.
Raportti: Aleksi Parkkonen
Kuvat: Anni Mikkonen