Raivolla ja ryminällä – Strikerin viides albumi pumppaa adrenaliinia suoniin

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 24.4.2017

Kanadalaisen heavy metalin kärkinimiin lukeutuva Striker pyöräytti helmikuun lopulla raivokkaan, viidennen täysipitkänsä. Levyä ei ole sen kummemmin nimetty vaan se kantaa samaa nimeä kuin yhtye. ”Striker” on kymmenen kappaleen ruutitynnyri, joka on valmiina räjäyttämään kuuntelijan tajunnan. Albumissa on energiaa kuin pienessä voimalaitoksessa, jonka tarkoituksena on haastaa musiikin toistojärjestelmän kestävyys. Järkevällä volyymilla tätä levyä ei pitäisi kuunnella, sillä tämäkin albumi kuulostaa sitä paremmalle mitä kovemmalla sitä huudattaa.

Striker kulkee tutun ja turvallisen hevin polulla, mutta levyltä voi löytää vivahteita niin Whitesnaken, Iron Maidenin kuin Scorpionsin suunnilta. Yhtye tuottaa musiikkiaan räjähtävällä energialla ja tiukalla asenteella niin kuin Airbourne. Strikerin neljän hengen miehistö on hitsautunut hyvin yhteen – mitään ei jätetä sattuman varaan eikä albumista löydy juurikaan heikkouksia. ”Strikerilla” on kymmenen kappaletta, joista kolme poikkeaa raivokkaasta ulosannista. ”Cheating Death” on vajaan minuutin mittainen välisoittokappale, jonka tarkoitus on olla hengähdystauko yhtyeelle. Miehekkään kuuloinen ”Rock The Night” avartaa Strikerin kevyempää puolta, mutta mistään vollotuskappaleesta ei ole kyse. ”Freedom’s Call” alkaa rauhallisesti kitarakuvioilla niin kuin moni Scorpionsin kappale, mutta muuttuu nopeasti Strikerille tyypilliseksi paahdoksi.

”Striker” ei ole anteeksipyytelevä eikä kaunisteleva, vaan hikinen, ärtyisä ja ennen kaikkea mukaansa tempaava. Tim Brown on puhdasverinen kitaravirtuoosi, jonka soolot saavat leuan tippumaan ja riffit pään repeytymään irti. ”Shadows In The Lightissa” William Wallace viettelee kuulijan huomion basson soitollaan ja ”Curse Of The Deadissa” rumpali Adam Brown polkee basaria konekiväärimäisellä tahdilla. Vokalisti Dan Cleary ansaitsee myös kiitoksensa – hänen äänensä on kuin syntynyt sitä varten, että sillä veisataan ”Former Gloryn” ja ”Over The Topin” kaltaisia kappaleita. ”Striker” on juuri sellainen albumi, mitä kuunnellessa tulee todettua muille että ”ihan ok levy”, vaikka syvällä sisimmässään tekisi mieli alkaa hyppiä ympäri asuntoa ilmakitaran tahdissa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen