Ranger, Mørket ja Profane Omen – Synkkä ja hikinen ilta Kerubissa
Joskus on hyvä käydä niin sanotusti mukavuusalueensa ulkopuolella. Itselleni torstai-illan vierailu Kerubissa oli juuri sitä, sillä Ranger, Mørket tai Profane Omen eivät lukeudu yhtyeisiin, joita normaalisti kuuntelisin kotona. Näistä kolmesta esiintyjästä ainoastaan Ranger oli jossain asiayhteydessä tuttu nimi, mutta käytännössä menin kuuntelemaan itselleni täysin tuntemattomia bändejä. No, kannattiko tämä seikkailu?
Intensiivistä ja äärimmäisen nopeaa heavy metallia takova Ranger aloitti kolmen kotimaisen esiintyjän kattauksen. Yhtyettä todistamaan oli tullut pitkähiuksinen ja tummiin pukeutunut yleisö, joka nautti messiaansa tulosta kotikaupunkiinsa. Yhtye itsekin oli pukeutunut kireisiin housuihin ja jäsenten pitkät hiukset viuhuivat tiukkojen kappaleiden lomassa. Rangerin jäsenet olivat hikisiä jo kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen, mikä oli osoitus siitä, etteivät ukot olleet tulleet Joensuuhun vain höntsäilemään. Päinvastoin – noin 40 minuutin setti käytiin läpi sellaisella vauhdilla, ettei välispiikeille juuri aikaa liiennyt. Kappaleista toiseen siirryttiin järjestelmällisesti lyhyillä väleillä ja ainoastaan muutamassa kappaleessa vauhtia hieman löysättiin. Vaihtelevuutta kappaleisiin tuotiin, kun yhtyeen kitaristit kompensoivat matalilla murahduksillaan vokalisti-basisti Dimi Pontiacin korkealla nousevaa lauluääntä. Ranger oli joutunut ahtautumaan lavan etualalle, koska pääesiintyjän rumpusetti vei tilaa taka-alalta, mutta tämä ei yhtyettä vaivannut. Oikeastaan he olivat nyt lähempänä yleisöä ja yhteishenki salissa oli tiiviimpi. Ranger heitti settinsä äijämäisellä asenteella ja tuskin jätti ketään salissa kylmäksi.
Ranger oli selkeästi uuvuttanut Kerubin yleisön, sillä kun Mørket astui lauteille, yleisö pysyi kaukana lavan edustasta. Tai sitten yleisö tiesi mitä tuleman pitää ja oli peloissaan hakeutunut kauemmaksi, mene ja tiedä. Tämä ei kuitenkaan haitannut yhtyettä, joka soitti settinsä kuin huomista ei tulisi. Bändi aloitti keikkansa näyttävästi olemalla yhtenä ryppäänä rumpalin ympärillä, jossa tekivät yhteisen aloitusseremonian soittamalla rytmikkäästi ja suureleisesti. Kun Mørket aloitti keikan kunnolla, tuli yhtyeen soundi päälle kuin katujyrä. Yhtyeen jäsenet loihtivat soittimistaan synkkiä ja jykeviä melodioita. Laulamisesta huolehti pitkäpartainen vokalisti Otto Eräjoki, mutta myös pitkä basisti Janne Leskinen örisi kiitettävästi mikrofoniin. Illan muihin esiintyjiin poikkeuksena, Mørket lauloi suomeksi, sen mitä nyt harjaantumaton korvani örinän suhteen erotti. Vaikka yhtyeen musiikki ei ole makuuni, oli bändin esiintymisen katsominen viihdyttävää. Yhtye vieraili Joensuussa ensimmäistä kertaa, ja vokalisti totesikin keikan aikana, että toivottavasti tämä ei jäänyt heidän viimeisekseen.
Illan pääesiintyjä Profane Omen esiintyi Kerubissa kuin kotonaan, vaikka edellisestä vierailusta Joensuussa oli kulunut jo pari vuotta. Yhtye juhlistaa tänä vuonna debyyttialbuminsa 10-vuotista ikää, mutta lupaili yleisölle myös uudempaa musiikkia olevan tulossa ensi vuonna. Siitä Profane Omen tarjoili myös näytteen illan päätteeksi. Kuusihenkinen yhtye mahtui lavalle niukasti, ja kun kaikki jäsenet rumpalia lukuun ottamatta riehuivat lavalla, oli näky melkoisen hurja. Vuosien kokemus yhtyeestä näkyi myös lavakarismana – vokalisti Jules Näveri sai houkuteltua yleisöä lähemmäksi lavaa, toteamalla että näin meillä kaikilla on mukavampaa. Näistä vokalistin rohkaisevista sanoista otin itsekin kiinni ja menin seuraamaan yhtyettä lähempää. Profana Omenin raskas metallipaahto oli sankkaa kuin sumu, mutta kun vokalisti vaihteli äänenkorkeuttaan, antoi se myös hetkittäistä keveyttä musiikkiin. Vokalisti olemus oli karismaattinen ja hän oli suhteellisen kevytrakenteinen, minkä vuoksi ihmettelin miten hän saa aikaan niinkin matalaa mörinää.
Kun yhtyeen esitystä oli kulunut lähemmäs tunti, vokalisti ilmoitti vuorossa olevan viimeisen kappaleen. Tämän jälkeen bändi poistui ja yleisö jäi huutamaan Profane Omenin perään. Pian yhtye tulikin takaisin ja soitti encoren, jonka lisäksi lavalla juhlistettiin yhtyeen jäsenen syntymäpäivää, jonka kunniaksi hän sai kermakakun naamaansa. Näin Profane Omen päätti Kerubin torstai-illan metallikarkelot, ja paikalle tulleet saivat poistua hyvin mielin paikan päältä. Kerubin järjestämä metalli-ilta oli mukavaa vaihtelua harmaisiin syysiltoihin, jonka voimin jaksaakin taas odottaa seuraavia keikkoja.
Raportti: Aleksi Parkkonen
Mainos päättyy
Kuvat: Iina Ryynänen
Mainos päättyy