Räsynuken ”Sammalpeite” johdattaa merkityksellisten asioiden äärelle

Jyväskyläläiseltä Räsynukke-yhtyeeltä ilmestyi tämän kuun alussa neljäs pitkäsoitto, ”Sammalpeite”. Lempeästi popahtavasta ja folkmaisesta ilmaisusta tunnettu yhtye korottaa uudella albumilla kaksi teemaa ylitse muiden: rakkaus ja luonto.

Räsynukke käsittää kuusihenkisen kokoonpanon, joka on kokenut hienoisia muutoksia sitten viisi vuotta julkaistun ”Metsien tuolle puolen” -albumin. Muutoksia on tapahtunut kitaristin ja perkussionistin osalta, kun kitaristi Olli Tanttu on korvannut Heikki Isoniemen, ja Vili Kallio on paikannut Jaakko Peltosen. Suvi Uura antaa Räsynukelle edelleen äänensä, ja hänen lauluosuutensa poikkeavat melkoisesti Noumenan ja Dorothy Poloniumin kanssa toteutetusta työstä. Onhan tosin kontekstikin täysin toisenlainen. ”Sammalpeite” on kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka monipuolinen vokalisti Uura oikein onkaan.

Uuran äänen lisäksi jousisoittimet ovat keskeinen osa Räsynuken taikaa, ja niistä vastaavat edelliselläkin pitkäsoitolla kuullut Hanna Turunen, Laura Vähä-Ruona ja Emmi Taurinen. Kyseisen kolmikon työpanos on hyvin keskeisessä osassa Räsynuken harmonista äänimaisemaa. Tässä kohtaa on myös mainittava Tiina Rikalan taiteilema kansitaide, joka on suorastaan maaginen ja summaa täydellisesti sen, mistä ”Sammalpeite”-albumissa on kyse. Luonto kun on olennainen osa pitkäsoiton tematiikkaa.

Luonnon ohessa rakkaus, kasvu ja elämä läpileikkaavat albumia. ”Kaunis olet katsoa” on kuin vanhemman näkökulmasta otettu otanta, jossa seurataan pienen jälkeläisen elämänvoimaa. ”Laurin kyyneleet” ei ole yhtä helposti tulkittava, mutta rakkauskappale se on sekin kuten myös ”Sua katson vaan”. ”Loitsu” ja ”Uniloitsu” tuovat pitkäsoitolle nimensä mukaisesti mystisyyttä ja luonnonvoimaa, jota sen kuin korostavat kappaleiden kiehtovat äänimaisemat.

Vaikka nimen puolesta ei ehkä arvaisi, on ”Tanssibiisi” yksi albumin yllättävämmistä teoksista. Suurimman mykistyksen tunteen synnyttää kuitenkin ”Olisinpa se minä”, joka vavahduttaa väkevällä tunnelmallaan. Räsynukke on onnistunut tavoittamaan sillä jotain hyvin suurta ja kaunista. Ja mikä olisikaan harmoniselle albumille parempi päätös kuin ”Rauha”-niminen kappale. Kappaleen ajankohtaisen sanoman voi kuitenkin tulkita myös yksilöllisellä tasolla.

”Sammalpeite” on harmoninen ja kaunis albumi. Rakkaus, kiitollisuus, elämän kiertokulku ja luonto nivoutuvat saumattomaksi kokonaisuudeksi, jota johdattaa pääasiassa levollinen mutta toisinaan energiseksikin pulpahtava äänimaisema. Räsynukke on saanut aikaan kokonaisuuden, jossa on kiehtovia yksittäisiä elementtejä, mutta jonka vahvuus rakentuu itsevarmasti levollisen ja eloisan ilmaisun ympärille. Tässäpä albumi, jonka äärellä kannattaa pysähtyä.

Kappalelista:

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen