Red Kaukasus – Reflections

Tampereelta lähtöisin oleva, vuonna 2010 perustettu hyvin omankaltaisensa progressiivinen rock-yhtye Red Kaukasus julkaisi toisen albuminsa 3. elokuuta 2016. Red Kaukasus on minulle ennestään tuntematon yhtye, joten päätin tutustua sen aikaisempaankin tuotantoon, ennen kuin sukelsin tähän uusimpaan tuotokseen.

Ensimmäinen levy ”The Architect” kuulosti todella lupaavalta, ja ihmettelinkin, kuinka olen jäänyt tästä paitsi. Kuitenkin yksi asia minua silminnähden häiritsee: vokaalit. Ne kuulostavat aika ajoin epävireisiltä, mutta bändi onnistuu loistavalla soitannolla korvaamaan kyseisen epäkohdan. Bändikemia välittyy ilmapiiriin, ja välillä tuntuu, että bändi olisi samassa huoneessa soittamassa. Bändin omaperäisen soundin orgaanisuus on todellakin puhdas tuulenvire korvissa kaiken kompressoidun melun täyttämässä maailmassa ja esittelee sinulle aivan uudenlaisia ulottuvuuksia.

Mutta yhtyeen toisen albumin kohdalla en tunne ollenkaan samoja tunteita kuin edellisen. Pidän kappaleista, vaikka ne ovatkin paljon monimutkaisempia ja progressiivisempia kuin edellislevyn raidat. Bändin soundimaailma heijastelee Toolia ja Pink Floydia, enkä kyseisten klassikkobändien suurkuluttajana voi sanoa Red Kaukasuksen instrumentaalityölle ei. Kuitenkaan lauluosuudet yhtyeen musiikissa eivät ole parantunet sitten ”The Architectin”. Sain myös huomata, että korvaani pistää nyt myös toinen seikka: ”Reflectionsin” soundimaailma eroaa nyt todella dramaattisesti, eikä rummuista meinaa saada selvää kitaravallien alta. Vaikka kitarat ovatkin todella kevyitä, ne peittävät silti allensa yhtyeen vahvan dynaamisuuden.

Albumin ensimmäisenä julkaistu ja myös avausraitana toimiva kappale ”Purebred” esittelee nimenomaan yhtyeen uutta lähestymistapaa ja yhtyeeseen usein yhdistetty toolmaisuus tulee juurikin tässä esille. ”Tightrope” ja ”Ghosts” ansaitsevat mielestäni albumin parhaimpien biisien statuksen, sillä näihin biiseihin kiteytyy levyn tunnelma. Erityismaininnan ansaitsee vielä täysin joukosta erottuva ”Desireless”-kappale, jonka aikana löysin itseni haaveilemasta, juuri tällaista on musiikki parhaimmillaan.

Kuitenkin kehnon tuotantotyön vuoksi kuuntelu usein herpaantuu ja bändin luultavasti tavoittelema maailma pirstaloituu, etenkin räväkämmän ilmaisun aikana.

6½/10

Kappalelista:

  1. Purebred
  2. Sylvan
  3. Tightrope
  4. Ghosts
  5. The Wrecked
  6. Room with No Corners
  7. Desireless
  8. Land of the Leal
  9. Vestal

Red Kaukasus Facebookissa

Kirjoittanut: Otto Vainionpää

Kommentoi julkaisua