Suomalaissyntyinen Remissions julkaisi marraskuun 20. päivä kolmannen studioalbuminsa, joka kantaa nimeä ”Survivalist”. 2007 vuodesta eteenpäin porskuttanut yhtye lupaa tiukkaa rytkettä tiukkojen riffien ja laulannan kera. Vinyyli siis pyörimään.

Seitsemän maksimissaan kolmen minuutin pituista kappaletta on todella nopeasti kuunneltu lävitse. Raidat pyörivät melkein yhtä pötköä ohitse ja taukoja on turha odotella. Tempo on nopea ja yhtäkään hidasta biisiä ei tältä lätyltä tule löytämään, eli meininki on taattua. Mutta onko tämä sitten hyvä juttu, jos laulut vain pyörivät ohitse ja levy tyssää siihen?

Biisit eivät jää mieleen, vaan rullaavat tasaisesti ohitse, eikä kukaan soittajista loista omassa instrumentissaan mitenkään erikoisesti. Mikä tässä on sitten hyvää? Siinä on vittu asennetta isolla Aalla. Vaikkei kappaleista löydä hirveästi mieleenpainuvia riffejä, melodioita tai kuvoita, niin siitä huolimatta yhtye onnistuu raitojen kautta tuomaan sen mielettömän meiningin ja todellisen halun tehdä tätä juttua esille. Ja juuri nimenomaan sitä omaa juttua, ja se jos mikä on helvetin iso plussa.

Lyriikat ovat myös yksi asia, mistä arvosana nousee. Henkilö, jolla on ollut kynä kädessä, on miettinyt kerran jos toisenkin, mitä haluaa yleisölle kertoa. Sanoituksista löytyy poliittisia vivahteita, kuin myös sitten oman itsesi kanssa taisteluista ja muusta syvällisestä. Eritoten kappale ”March” on luova kertomus juutalaisten ja muiden rotujen kamppailusta herra Hitlerin vallan aikana.

Tämä arvostelu jää lyhyeksi niinkuin levykin. Siitä huolimatta raitojen meininki ja sanoitukset iskevät tajuntaan paremmin kuin leka ja sillä tätä uskaltaa suositella nopean hardcore-punkin tai thrashin rakkaille ystäville.

7+/10

Kappalelista:
1. Indifference
2. The March
3. Fail Safe
4. Iron Cage
5. Cluster Fuck
6. Losing it
7. Inheritance

https://www.facebook.com/Remissions

Kirjoittanut: Jussi Nurmi