Italia ei ole tunnetuimpia maita raskaan musiikin tuottamisen saralla. Tämänkertainen saapasmaan yrittäjä on Resurrecturis, joka on vähintään yhtä erikoinen ilmestys kuin hyvä metalli Italiasta. Resurrecturisin levyä ”Nazienda” voisi kuvailla progressiiviseksi death metaliksi, jota on maustettu ripauksella heavy metalia. Bändi vikuroi välillä kuin hitaampi versio Between the Buried and Mestä, mutta kertosäkeissä se iskee kohtalaisen komeaäänisellä raspirockvokalistillaan kuulostaen samalta kuin mikä tahansa heavy metal -yhtye. Between the Buried and Mestä yhtye jää silti paljon jälkeen ennen kaikkea sen vuoksi, että vikurointi pysyy usein keskitempoisena eikä ole teknisesti yhtä antoisaa kuunneltavaa kuin BtBaM:n teknisen kikkailun loppumaton rikkaus.

Levy aukeaa yllättäen monimuotoisella tunnelmapalalla ”Sleeping With Your Hair Spread Over My Chest”, joka kumartaa vanhemmalle progelle luovilla kitarajipoillaan ja käyttää upeasti kitaroiden kaikuefektejä. Kappale tuo vahvasti mieleen Opethin parhaimmat rauhalliset hetket ja seisoo vahvasti tasaväkisenä vertailussa näiden rinnalla. Kappaleen melodiat ja kitaraosiot vaihtelevat todella paljon muutaman minuutin aikana, mutta punainen lanka pysyy biisissä akustisen taustakitaran toiston ansiosta. Kappale onkin levyn selkeimmin paras veto. Samoin levyn päättävässä ”Falling Asleep On the Couch” ensimmäisen kappaleen tunnelma toistuu ja osoittaa yhtyeen olevan parhaimmillaan akustisissa osioissaan. Näiden vetojen välissä yhtye polkee suurimman ajan levystä keskitempoisella raskaalla progevenkoilulla, mutta pitää homman mielenkiintoisena vaihtelemalla osioita toiseen jatkuvasti ja välillä puhtailla vokaaleilla biisejä ryydittäen.

Levyn metallisemmat puolet toimivat silloin, kun yhtye antaa mennä täysillä progevaihteella. Näin on esimerkiksi kappaleessa ”Animals In The Meeting Room”, jonka loppupuolen kitaramelodiat ovat mehukkaan kimurantteja ja josta ei ikinä tiedä, mitä odottaa seuraavaksi, mutta silti jollakin hullulla tavalla kaikki käy järkeen. Tylsimmillään yhtye sen sijaan on toistellessaan hieman liikaa keskinkertaisia ja kohtalaisen koukuttomia hard rock -melodioita. Yhtyeellä on varmaankin ollut mielessä teknisempien osioiden tasapainottaminen helpommilla kertosäemelodioilla, mutta tällöin kertosäkeiden tulisi olla tarpeeksi hyviä. Toiseksi yhtyeen teknisyys ei ole kuitenkaan liian korkeaa tasoa, joten siihen ei huku ja niitä ”tasapainottavia” helpompia osioita ei välttämättä tarvittaisi lainkaan.

Levy on ilmeisesti teemalevy tavanomaisesta työpäivästä, vaikka tätä ei pelkän musiikin pohjalta osaisi päätellä, ainakaan ilman lyriikkavihkosta. Teemaa välittää lähinnä se, että levy sisältää paljon erikoisia taustaefektejä. Yhdessä kappaleessa on eläintarhan eläinten ääniä kuvaamassa työtapaamista, toisessa taas liikenneääniä ruuhkaa simuloimassa. Lisäksi levy sisältää esimerkiksi täysin yhdentekevän puhelinkeskustelun sisältävän ”The Thought That Something Went Wrong With My Life” -välisoiton. Levy on pullollaan teemaan viittaavia yksityiskohtia, mutta tematiikka ei sinänsä vaikuta järin mielenkiintoiselta, vaan arkista tylsistymistä ja ahdistusta kuvailevien sanoitustenkin kanssa teema jää valjuksi.

Riffit ovat pääosin ”ihan hyvä” -tasoa niin, etteivät niiden koukut jää soimaan päähän enkä jälkikäteen välttämättä yhtään riffiä levyltä ulkoa muistaisi, mutta toisaalta eivät ne myöskään läpihuonoja ole. Rumpali taas pitää pakan pääasiassa kasassa komppauksellaan eikä lähde supertekniselle progekikkailulinjalle. Yhdessä suurien temponvaihtelujen puutteen kanssa tämä on aavistuksen puuduttavaa, koska tuntuu, että ainakin kolme neljäsosaa levystä rumpali soittaa suunnilleen samalla tempoalueella. Pääasiassa äänessä olevat todella paljon varioivat ärjyvät ja murisevat vokaalit toimivat tehokkaasti ja yhdessä raspilaulujen kanssa lienevät levyn paras instrumentti. Levyn soundit ovat hyvää nykyajan tasoa. Kitaroissa on kivivallista voimaa, vaan ei tukahduttavuuteen asti. Kaikille instrumenteille on annettu sopiva määrä tilaa, joskin basari on aavistuksen turhan pintaan miksattu.

”Nazienda” on todella omalaatuinen keitoksensa progea ja on löytänyt jonkinlaisen oman identiteettilokeronsa superteknisen progen ja heavy metalin koukkujen välimaastosta. Levyn eri tyylejä ja epätavanomaisia kappalerakenteita sekoittava kunnianhimoisuus on ansiokasta, ja omaperäisyydestä tuleekin pisteitä. Silti levy kompastuu ässäriffien puutteeseen, keskitempoisuuteensa ja tylsähköihin laulumelodioihinsa. Myöskään tematiikka ei välity kuin ääniklippien kautta eikä luo kiinnostusta levyä kohtaan. Tyyli yhtyeellä on kunnossa, mutta biiseissä ei avauskappaleen lisäksi juuri mikään pakota palaamaan levyn pariin.

6/10

Kappalelista:
1. Sleeping With Your Hair Spread Over My Chest
2. The Alarm
3. On The Way To Work
4. The Number You Have Dialed
5. Animals In The Meeting Room
6. Lunch Break Alienation
7. Col-League-s
8. Never Happy
9. The Thought That Something Went Wrong With My Life
10. Two Half Lives Don’t Make One
11. Falling Asleep On The Couch

https://www.facebook.com/resurrecturismusic/

Kirjoittanut: Juri Hiltunen