Rise And Fall

Tapasimme belgialaisen hardcore -yhtye Rise And Fallin vokalistin Bjorn Dosschen tämän kesän Ilosaarirock festivaalilla Joensuussa. Lue lisää nähdäksesi koko haastattelun, jossa Bjorn kertoo mm. festivaalikokemuksistaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Mitä bändillenne kuuluu tällähetkellä?

Melko hiljaista, mutta olemme aloittaneet uusien kappaleiden työstämisen. Aika näyttää muodostuuko niistä uusi albumi vai ei. Emme ole muutenkaan soittanut hetkeen, koska kaikki ovat olleet työelämän parissa. Olemme soittaneet keikkoja sieltä täältä, pyrkineet valitsemaan parhaimmat päältä. Vuoden lopussa aiomme keikkailla uuden Euroopan kiertueen merkeissä.

Soititte juuri keikkanne Joensuun Ilosaarirockissa, mitkä ovat fiilikset näin keikan jälkeen?

Vaikea sanoa miltä keikka vaikutti yleisölle, mutta itse nautin keikasta ja soundi kuulosti hyvältä. Festivaalit ovat mielestäni vaikeempia kuin klubikeikat, koska lava on suurempi ja välimatka yleisöön on suurempi. Pidän kuitenkin festivaalikeikoista koska niissä on enemmän haastetta. Olemme soittaneet aiemmin festivaaleilla jotka olivat hirveitä, mutta tämä oli hyvä.

Mikä on paras muistosi festivaaleilta?

[singlepic id=858 w=320 h=240 float=right]Yleensä ne ovat satunnaisia asioita ja tapahtumia, mutta soitimme tänä kesänä Groezrockissa, joka on suuri hardcore festivaali Belgiassa. Emme tienneet millainen vastaanotto siellä olisi, koska viimeisin albumimme on hieman edellisiä vaikeempi. Vastaanotto oli kuitenki mahtava ja ihmisiä oli paljon. Olimme tyytyväisiä ja se on kyllä parhain muisto pitkiin aikoihin. Olemme olleet bändi 7 vuoden ajan ja alussa jokainen onnistunut keikka tuntui hyvältä, mutta ajan kuluessa yleisöön on vaikeampi tehdä vaikutus.

Viisi vuotta sitten soitimme kiertueella Ruotsissa eräällä festivaalilla, jossa kukaan ei ollut aiemmin kuullut meistä. Mutta keikka oli loppujenlopuksi hauska ja siitä jäi hyvä muisto. Joskus festivaalit ovat hyviä ja joskus taas ei. Soitimme muutama vuosi sitten Pressure festivaalilla Saksassa enkä pitänyt siitä lainkaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Mitä haluaisit bändinne saavuttavan tulevaisuudessa?

Haluamme olla bändi jota kunnioitetaan ja joka tunnetaan hyvistä kappaleista sekä hyvästä live esiintymisestä. Haluan myös että bändimme levyjä pystyy kuuntelemaan vuosia niiden julkaisun jälkeenkin. Moni bändi haluaa varmasti tehdä vaikutuksen, koska uutta musiikkia tehdään kokoajan ja on vaikea erottua massasta. Emme ole paras bändi emmekä omaperäisin, mutta pyrimme tekemään parhaiten sen minkä osaamme.

Miltä tuntuu olla belgialainen bändi Deathwishin kaltaisella levy-yhtiöllä?

Se tuntuu hyvältä, koska kun aloitimme tämän bändin emme olleet aluksi niin tosissamme. Olimme vain kavereita, jotka halusivat tehdä biisejä ja tuottaa demon, mutta meillä ei ollut sen suurempia haaveita. Otimme askeleen kerrallaan ja hiljalleen asiat alkoivat mennä vakavemmaksi, mutta emme silti koskaan ajatellut että voisimme koskaan tehdä asioita joita olemme tehneet viime vuosien aikana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Belgiasta on aina tullut hyviä bändejä ja hyviä levy-yhtiöitä, mutta halusimme päästä pois kaikesta siitä. Emme halunneet julkaista samalla belgialaisella levy-yhtiöllä ja soittaa keikkoja vain Belgiassa. Me työskentelimme rankasti, mutta meillä oli samalla myös tuuria kun Deathwish päätti että olemme heidän arvoinen bändi. Olimme soittaneet Convergen kanssa ja Jacob todella piti meistä. Saimme julkaista levyn Deathwishin kautta ja kovin moni bändi ei siihen pysty. Arvostamme sitä myös hyvin paljon.

[singlepic id=853 w=320 h=240 float=right]Deathwish on juuri sitä mitä mekin haluamme olla, arvostettu ja sillä on omat kasvonsa. He tekevät mitä haluavat, kiinnittävät juuri sellasia bändejä kun haluavat ja ihmiset arvostavat sitä. He ovat kaikki soittaneet bändeissä, olleet kiertueilla ja tietävät tätä kautta mitä bändit tarvitsevat ja mitä bändin jäsenten mielissä liikkuu.

Harmillista on kuitenkin olla Eurooppalainen bändi Yhdysvaltalaisella levy-yhtiöllä, koska meillä ei ole kunnon edustusta kotirintamalla. Meillä ei ole samanlaista näkyvyyttä kuin muilla bändeillä, joilla on suuri Eurooppalainen levy-yhtiö taustalla. Emme kuitenkaan välitä siitä hirveästi, emme halua rikastua tällä mitä teemme. Tämä ei ole meille samalla tavalla työtä kuin se saattaa muille olla. Yhdessä vaiheessa lopetimme kaikki normaalityömme ja keskityimme bändiin noin vuoden verran täysillä. Se ei silloinkaan ollut meille työtä vaan saimme yksinkertaisesti tehdä vaan sitä josta pidämme.

Kiitos tästä haastattelusta, mitä terveisiä haluat sanoa faneillesi?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Pidän Suomesta, tämä on rauhoittava paikka. Täällä on todella puhdasta ja ihmiset ovat mukavia. Toivottavasti osaatte arvostaa sitä. Tukekaa oikea musiikkia ja aitoja bändejä!