Rock-musiikin historia sai uuden käänteen 40 vuotta sitten – klassikkoarviossa Rainbow’n ”Long Live Rock ’n’ Roll” (1978)
Neljä vuosikymmentä sitten julkaistiin yksi rock-musiikin merkittävimpiä ja omaperäisimpiä albumeita, kitaristi Ritchie Blackmoren luotsaaman Rainbow’n ”Long Live Rock ’n’ Roll”. Kolmanteen studioalbumiinsa päästessään Rainbow oli jo kokenut jonkin verran muutoksia kokoonpanossaan, mutta äänessä oli vielä kertaalleen jo edesmennyt laulajalegenda Ronnie James Dio.
Rainbow’n tuotannosta on vaikea valita mitään albumia, joka olisi ehdottoman ylivertainen ykkönen. Se vaihtelee olotilan mukaan lähes joka kerta tämän yhtyeen tuotantoa kuunnellessa, mutta aseella uhattaessa sanoisin ”Long Live Rock ’n’ Roll”. Se on kulkenut mukana pitkään ja kokenut Rainbow’n albumeista eniten läpikuunteluita. Ja sillä on oma mystinen tunnelmansa, jonka häivähdyksiä kuuluu kyllä muillakin levyillä enemmän tai vähemmän. Koskaan ei kuitenkaan yhtä vahvana kuin tällä levyllä. Se pöllähtää ilmoille kuin sakea sumu ja vetää omaan maailmaansa.
Ritchie Blackmoren ainutlaatuisen kitarataituroinnin kuuntelu on aina yhtä hämmästyttävää, ja juuri tällä levyllä se saattaa näyttäytyä kaikkein suurimmassa loistossaan. Se on täynnä toinen toistaan omaperäisempiä, mielenkiitoisempia ja säväyttävämpiä riffejä. Kitarasoolotkin ovat aivan omaa luokkaansa. En tarkoita tätä sillä, että tekninen suorittaminen ja musiikin tekninen haastavuus olisivat mitään itseisarvoja tai että ne tekisivät musiikista automaattisesti kiinnostavaa. Blackmoren soitossa ja sävellyksessä on sekä taitavaa teknistä suorittamista, että alkukantaista rock-energiaa ja elävää tunnetta. Tekninen taito ei ole itseisarvo vaan yksi työkalu muiden joukossa halutun asian ilmaisemisessa.
Noin 40 minuuttiin mahtuu kahdeksan kappaletta, jotka sopivat saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi, mutta seisovat myös omilla jaloillaan. Jokainen kappale tuo levylle jotain uutta rikastaen ja värittäen kokonaisuutta. ”Gates of Babylonin” mystisesti lumoava groove, ”The Shedin” väkevä aggressio ja ”Rainbow Eyesin” koskettava herkkyys ovat kappaleilleen tärkeitä piirteitä, joista ne tunnistetaan. Kitaran lisäksi näitä piirteitä tuovat esiin tietysti myös laulu. Dion ääni ja ilmaisu huokuvat tunnetta joka sanalla. Voisi jopa sanoa musiikin sielun saavan siivet hänen laulustaan.
”Long Live Rock ’n’ Roll” on valtava suuri osa rock-musiikin historiaa ja yksi parhaista musiikkialbumeista koskaan vielä 40 vuotta myöhemminkin. Se on ainutlaatuinen mestariteos, jonka merkitys raskaalle musiikille ja sen kehitykselle on korvaamaton.
Ensi perjantaina Rainbow’n taikaa saadaan todistaa livenä Suomenkin puolella ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Blackmoren uudelleen kokoama Rainbow on tähän mennessä soittanut kappaleita laajasti Rainbow’n ja Deep Purplen eri aikakausilta yksittäisten albumien jäädessä melko pienelle huomiolle. Toki aina voi toivoa, että ”Long Live Rock ’n’ Rollilta” kuultaisiin muutakin kuin nimikappale. Niin tai näin, tuo keikka tulee varmasti olemaan näkemisen ja kuulemisen arvoinen.
Kappalelista:
1. Long Live Rock ’n’ Roll
2. Lady of the Lake
3. L.A. Connection
4. Gates of Babylon
5. Kill the King
6. The Shed (Subtle)
7. Sensitive to Light
8. Rainbow Eyes
Rainbow’n kotisivut
Rainbow Facebookissa