Rockfestin artistit esittelyssä: Oceanhoarse
Kaaoszine toteuttaa viimevuotiseen tapaan yhteistyössä Rockfestin kanssa artikkelisarjan, jossa esitellään suurelle yleisölle vielä tuntemattomampia, mutta kovassa nosteessa olevia yhtyeitä festivaalin esiintyjäkaartista. Artikkelisarjan seitsemännessä osassa esittelyvuorossa on kotimainen Oceanhoarse. Yhtyeen puhemiehenä toimi tällä kertaa basisti Jyri Helko.
Mistä ja milloin bändi sai alkunsa?
Mainos päättyy
Jyri: Kaksi vuotta sitten, kun kitaristi Ben Varonin Amoral lopetti ja oma entinen bändini For The Imperium hiipui, päätimme kasata kokonaan uuden iskuryhmän, jossa kaikki olisivat 110-prosenttisesti mukana. Halusimme myös isolta kuulostavan bändin, joka soittaa kaiken oikeasti itse eikä käytä taustanauhoja. Näinhän myös tapahtui!
Mitkä ovat olleet huippuhetkiä tähänastisella urallanne?
Jyri: Ihan hemmetin paljon on ehtinyt tapahtua lyhyessä ajassa. Ensimmäinen vuosi käytettiin biisien tekoon ja treenaamiseen. Viime vuonna aloimme keikkailla – ja pääsimmekin heti Beast In Blackin loppuunmyydyille keikoille lämppäriksi! Festarikeikat Nummirockissa ja Dark Riverissä olivat myös kovia, samoin Ensiferumin ja Freak Kitchenin lämmittelykeikat. Nyt panokset vielä kovenevat, kun lähdemme Japaniin ja soitamme toukokuussa Tokiossa Finland Feast -festareilla!
Mitkä yhtyeet ovat toimineet bändinne suurimpina musiikillisina esikuvina?
Jyri: Olemme soittaneet välillä keikoilla covereina biisejä sekä lapsuusaikojen sankareiltamme että
nykysuosikeilta: Ozzy Osbournea, Iron Maidenia, Metallicaa, Slipknotia, Alice In Chainsia… Näiltä bändeiltä on taatusti imetty vaikutteita myös omiin tekemisiimme.
Rockfestillä yleisössä tulee olemaan myös sellaisia katsojia, joille musiikkinne on täysin vierasta. Mistä levystä tai kappaleesta yhtyeeseen tutustuminen kannattaisi aloittaa?
Jyri: Ehdottomasti ”Death Row Centeristä”! Se on vuoden 2019 ensimmäinen biisijulkaisumme, ja siihen tehtiin myös todella tyylikäs musiikkivideo. Joonas Kosonen laulaa niin rikollisen hyvin, että pistettiin äijä saman tien linnaan!
Löytyykö tämänkertaisesta esiintyjäkaartista paljon sellaisia kollegoita, joiden keikat haluatte
käydä tarkastamassa?
Jyri: Soitamme samana päivänä Kissin ja Def Leppardin kanssa – nämä mammuttishow’t on tietenkin pakko tarkistaa. Itselleni kaikkein kovin nimi on kuitenkin Ugly Kid Joe, jota olen fanittanut penskasta asti. Tästä on todisteena käsivarresta löytyvä tatuointikin! Meidät voi varmasti bongata yleisöstä myös Slipknotin keikalla, ja tietenkin Rytmihäiriön, treenisnaapuriemme. Pitissä nähdään!
Mainos päättyy
Jos saisitte valita Rockfestin bändikattauksesta yhden yhtyeen jonka kanssa lähtisitte yhteiskiertueelle, kuka se olisi ja miksi?
Jyri: Jos valitaan bändi tuttujen tyyppien ja hyvän meiningin perusteella, esimerkiksi Temple Balls, Blind Channel ja Stam1nan jätkät olisivat vahvoilla, mutta jos mietitään puhtaasti rahaa, niin Kissillä on sitä kyllä eniten…
Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia festarikokemuksianne bändinä, joko hyvässä tai pahassa?
Jyri: Nummirockissa meillä oli pyrot lavalla ja niin paljon että energiaa, että sotkeuduin omiin jalkoihini ja
putosin bassokaapin päältä. Soitto ei katkennut! Eikä onneksi mikään ruumiinosakaan. Saarihelvetti oli
miljöönä uskomattoman hienoa Suomi-idylliä: kamat roudattiin lautalla saareen, jossa soitimme
tanssilavalla elokuun auringon paahteessa.
Mainos päättyy
Kuinka festariveto eroaa esiintyjän näkökulmasta tarkasteltuna niin kutsuttuun tavalliseen klubi- / baarikeikkaan? Onko eroa esimerkiksi järjestelyissä, valmistautumisessa tai keikkafiiliksessä?
Jyri: Festarilavalle saadaan kerrankin lavarekvisiittamme kokonaisuudessaan esille! Maskottimmekin mahtuu riehumaan kunnolla. Yleisö voi festareilla myös löytää uusia suosikkeja, ja se tuo artisteille tietenkin aina ekstralatausta esiintymiseen.
Suomi on perinteisesti tunnettu varsinaisena metallin mekkana niin yhtyeiden määrän kuin laadunkin puolesta. Joukkoon mahtuu myös paljon aloittelevia bändejä, jotka vasta unelmoivat ensimmäisestä isosta festarikeikastaan. Minkälaisen neuvon haluaisitte antaa näille uusille tulokkaille?
Jyri: Kuulostaa tylsältä, mutta treenatkaa biisien lisäksi myös kamojen kasausta ja purkamista. Festareilla ei ole aikaa sählätä! Siellä on muutenkin mukavampi keskittyä olennaisempiin asioihin.
Jos saisitte itse valita, mitä yhtyeitä näkisimme ensi kesän Rockfesteillä?
Jyri: Missasin itse viimeksi Lamb of Godin keikan Suomessa, joten siitä olisi kiva saada revanssi. Pari vuotta sitten Infected Mushroom oli murhaavan kova Rockfesteillä, joten saman kategorian bändiksi kelpaisi mielellään Carpenter Brut.
Miltä kesä 2019 näyttää bändille?
Jyri: Luvassa on vielä useampi kesäkeikka ja välissä biisien kirjoittelua sekä äänittämistä. Harrastamme myös
keikoilla käymistä niin paljon, että meidät varmasti löytää useammaltakin festarilta myös yleisön puolelta.
Saa tulla nykimään hihasta!
Loppuun terveiset Kaaoszinen lukijoille:
Jyri: Nähdään Rockfesteillä! Luvassa on raakaa menoa – Oceanhoarse vetää aina täysillä!
