Rouheaa ja pahaenteistä – arviossa Barathrumin uusin albumi ”Überkill”
Mustan metallin perinteikäs soihdunkantaja Barathrum on tehnyt kunnioitettavan uran. Vuonna 1990 aloittanut Janne ”Demonos” Sovan johtama kokoonpano julkaisi 11.10.2024 uusimman albuminsa ”Überkill”. Hammer of Hate -nimisen lafkan tallista julkaistu uusin tuotos on järjestyksessään bändin kymmenes kokopitkä studioalbumi. Ärhäkkänä livebändinä tunnetun Barathrumin musiikki punnitaan keikoilla, joilla yhtye onnistuu luomaan alituisen vaaran tunnun ohelle myös hauskan ja erittäin tarttuvan ilmapiirin. ”Überkill” on luontevaa jatkoa bändin mittavalle uralle. Todistin yhtyeen livenä viimeksi pari kuukautta sitten Hellsinki Metal Festeillä, jossa bändin livekunto pääsi yllättämään sysäyksen lailla. Tämän perusteella arvelen, että vaikkei uusin julkaisu sisällä bändin terävimpään kärkeen yltäviä täsmäbiisejä, potkii sen materiaali livenä monet studiossa tarttuvammat orkesterit suohon.
”Überkill” on varustettu rouheilla kitarasaundeilla, hieman taustalle jäävillä jykevillä rummuilla sekä Janne Sovan ilkeän karhealla rääkynällä. Bassosaundi on selkeä ja voimakas. Kokonaisuudessaan tuotantojälki on suhteellisen orgaaninen. Musiikki istuu enimmäkseen jonnekin heavy metalin, thrash metalin ja ensimmäisen aallon black metal -vaikutteiden karsinaan. Useat biisit alkavat doom-henkisillä uhkaavan raskassointuisilla riffeillä, jonka jälkeen bändi rymistää rivakammalla vaihteella liikkuen intensiteetissään vaihtelevilla tasoilla. Kappaleissa riittää käänteitä, ja vaikka periaatteessa kaikki biisit ovat enemmän tai vähemmän samasta puusta veistettyjä, levy hyödyntää metallimusiikkikentän työkaluja laajahkolta rintamalta.
7-minuuttisella ”Dark Sorceress 3 (Spring Siege)” -kappaleella revitellään pitkillä liidikitaraosuuksilla, joissa toivoisi olevan karvan enemmän kaikua. Aivan kaikissa kohdissa saundimaailman koruttomuus ei ole parhaimmalla tavalla kappaleiden eduksi, vaikka bändin kontekstin ymmärtäen tyyliratkaisu kieltämättä istuu Barathrumin brändiin. Kappalemateriaali on tasoltaan tasaista, eikä yksittäisiä raitoja mielestäni nouse selvästi muun materiaalin yläpuolelle. Esiin voisi kuitenkin nostaa muutamia pilkahduksia: avausraita ”Death by Steel” on toimiva rykäisy ja sen yksinkertainen säkeistöriffi tarttuu helposti. Myös ”Spark Plugs of Purgatory” on pirteä esitys, ja levy päättyy räväkästi nimikkokappale ”Überkillin” kiivaaseen tulitukseen.
Yhtyeelle uskollisten kuulijoiden uskoisin saavan kaipaamansa myös tältä levyltä. Hieman etäämmältä bändin taivalta katsovana on myös nostettava hattua ja todettava, että harvat viime vuosituhannella aloittaneista kotimaisista orkestereista ovat onnistuneet ylläpitämään iskuvoimaansa Barathrumin tavalla. Vielä levyn kuuntelemista enemmän suosittelen ottamaan bändin keikat tähtäimeen!
Kappalelista:
1. Death by Steel
2. Mountain of Bones
3. Spark Plugs of Purgatory
4. Black Magick Rites
5. Ritual Murder
6. White Red Black and Pale
7. Denial of God
8. Dark Sorceress
9. Überkill
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Lauri Nieminen