Royal Blood – Royal Blood

Kirjoittanut Vilma Ala-Koukkari - 19.9.2014

Rock ’n Roll is not dead. Tämän pystyy helposti toteamaan kuunnellessaan Englannin uutta tulokasta Royal Bloodia. Heidän debyyttialbuminsa huokuu voimaa, jollaista ei ole kuultu moneen vuoteen näillä aalloilla. West Sussexista puskeva yhtye uhkuu intoa näyttää kyntensä, ja yllättäen listäykköseksi monessa eri maassa kivunnut debyyttialbumi onkin herättänyt ihmisten korvissa kiinnostusta ympäri maailmaa.

Levyltä löytää helposti monia vaikuttajia, joita bändi on selvästi kuunnellut elämänsä aikana. Basso jyllää kuin Queens Of The Stone Agen vanhemmillla julkaisuilla, ja soundin paksuus menee Black Sabbathin ja jopa Led Zeppelinin kaltaisten suurten nimien joukkoon. Mukava yllätys on se, että bändiin kuuluvat ainoastaan basisti-laulaja Mike Kerr sekä rumpali Ben Thatcher. Ben tuo tietenkin bändiin pientä The White Stripes fiilistä, mutta myös toista jenkki-garagerockin kunnianimeä Death From Above 1979:aNämä pojat kuitenkin pelasivat korttinsa paremmin kuin edellä mainittu levyä julkaistaessa.

Bändin soundista uhkuu nuoruuden voimaa ja mahtavia taidonnäytteitä – tätä me oikeasti osaamme tehdä ja sitä me tulimme teille soittamaan. Mike Kerrin huikeat bassolinjat ja efektikaapin käyttö muuttavat basson soundia taitavasti jopa korkeisiin kitaramelodioihin, puhumattakaan Matthew Bellamyn, Josh Hammen ja Jack Whiten kaltaisesta karismaattisesta laulamisesta. Ben Thatcher ei myöskään anna Kerrille lupaa olla koko ajan parrasvaloissa, vaan hakkaa rumpuja kuin viimeistä päivää tuoden aidon rock-viban muusikin räjähtävään olomuotoon. Duo soittaa niin hyvin yhteen, että melkein itkettää.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Levy miksattiin muutenkin tiukalla säännöllä, jonka mukaan mitään muita instrumentteja ei tuoda lisämään kiinnostavia koukkuja musiikkiin. Yhdellä otolla suoritettu nauhoittaminen tuokin esille paljon paremmin bändin energian ja musiikin kautta elämisen.

Royal Bloodin debyytti on huikea rock-albumi, joka pitäisi kaikkien kuulla. Paria pientä erikoisempaa kappaletta, kuten “Blood Handsia” lukuunottamatta levy on mestariteos. Räjähtävän aloituksen “Out Of The Black” ja monen groovaavan ja aggressiota uhkuvan kappaleen kuten “ Little Monster” ja “ Figure It Out”  ansiosta levyä tykkää kuunnella jopa monta kertaa päivässä. Eli eikun vaan volat kaakkoon ja päätä heiluttamaan!

9/10

Kappalelista:
1. Out Of The Black
2. Come On Over
3. Figure It Out
4. You Can Be So Cruel
5. Blood Hands
6. Little Monster
7. Loose Change
8. Careless
9. Ten Tonne Skeleton
10. Better Strangers

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittanut: Niklas Aaltio