”Aggressiivinen, ankea, värikäs” – ruodinnassa Ghostemanen kuopusalbumi

Ghostemane on uransa aikana kehittynyt kovalla puhdilla kohti raskaampaa musiikkia. Artistin ensimmäiset tuotokset kuten ”OOGABOOGA” ja ”RITUALS” tapailevat enemmän perinteistä hip hopia soveltuen täydellisesti Soundcloud-räpin maailmaan, kun taas uudemmat tuotokset ovat kuin rikottujen genrejen sirpaleista kasattuja kauhukuvia.

”ANTI-ICON”-nimeä kantavan levyn tunnelma on aloituskappale ”Intro.Destituten” ensimmäisistä sekunneista alkaen yhtä mieltä riipivä ja ahdistava kuin ajatus siitä, että joku seuraa sinua pimeällä kujalla. Se tuudittaa kuuntelijansa ensin vaimeaan äänimaailmaansa mutta hyppääkin sitten ajovaloihin kuin sarjamurhaaja kauhuelokuvissa ennen kuolemaansa. Levy on aggressiivinen, ankea, värikäs mutta samanaikaisesti niin synkkä, että se vetää kuuntelijansa herkästi hyvänolon kiukunpurkausten partaalle solmien samalla aivosoluja hirttosilmukoiksi.

Levy puskee eteenpäin valtavalla energialla ja monimuotoisuudella, jota Ghostemane ohjaa kuin tirehtööri sirkusta silkkihansikkain. Säröisen kitaran, hiphopmaisen basson ja räiskyvien scream-vokaalien epätäydellinen yhteensopivuus saa puristit juoksemaan karkuun ja irvistää perään. ”Falling Down” on täydellinen lopetus raa’alle albumille ollen kuin se laskuhumalainen melankolian tunne juhlissa, joista yrität epätoivoisesti löytää uloskäyntiä – tuloksetta.

Levy toimii kokonaisuutena, mutta kappaleet ovat myös yksilöinä erittäin nautinnollisia sähköiskuja, jotka kulkevat kehon läpi kaikella väkivaltaisuudellaan jättäen jäljen, joka saa palaamaan kyseisen albumin äärelle yhä uudelleen.

Kappalelista:

1. Intro.Destitute
2. Vagabond
3. Lazaretto
4. Sacrilege
5. AI
6. Fed Up
7. Winds Of Change
8. Hydrochloride
9. Hellrap
10. Anti-Social Masochistic Rage (ASMR)
11. Melanchoholic
12. Calamity
13. Falling Down