Ruotsin hardcore punk -ylpeys Raised Fist kasvoi aikuiseksi – arviossa yksinkertaisen kaunis ”Anthems”

Ruotsin Luulajassa vuonna 1993 muodostettu hardcore punk -yhtye Raised Fist tuskin paljon esittelyjä kaipaa. Yhtyeen 15. marraskuuta 2019 julkaisema seitsemäs pitkäsoitto ”Anthems” tosin kaipaa hieman käsittelyä; onhan kyseessä yksi vuoden 2019 odotetuimmista ja eittämättä laadukkaimmista julkaisuista.

Levystä ja sen teosta ei ole ennen julkaisua pahemmin haastatteluita annettu ennakkoon, eikä mitään muutakaan informaatiota ole vuodettu ulos muutamia sosiaalisen median postauksia lukuunottamatta. Se kuitenkin on tiedossa, että ”Anthems” on uusi luku alati uudistuvassa Raised Fistin katalogissa; jokaisella levyllä on jotain uutta – jokin uusi ja kiehtova elementti, joka joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Edellisestä pitkäsoitosta ”From the North” on kulunut jo neljä vuotta, ja bändillä oli myös ensimmäistä kertaa aikaa keskittyä täysillä levyntekoon ja etenkin rumpujen ja laulun painottamiseen, mikä todellakin kuuluu lopputuloksessa.

Raised Fistin ”Anthems”-levyn kokoonpanon muodostavat Alexander ”Alle” Hagman (laulu), Jimmy Tikkanen (kitara), Daniel Holmgren (kitara), Andreas ”Josse” Johansson (basso) ja Robert Wiiand (rummut). Merkittävin muutos kokoonpanossa aiempaan verrattuna on se, että Wiiand on korvannut Matte Modinin (ent. Dark Funeral -rumpali) rumpusetin takana.

Levyllä kuullaan myös, hyvinkin harvinaisesti, Hagmanin puhtaita lauluosuuksia. Niitä on kuullut sen verran harvakseltaan, että oli pakko kysyä suoraan lähteeltä, kuka on tuo toinen laulaja, ja Raised Fistin leiristä vastattiinkin, että se on Hagman, joka laulaa kaikki osuudet joka kappaleella. Rauhallinen Hagman on kiehtova elementti ja antaa raivoavalle Hagmanille enemmän pontta. Erittäin toimiva ratkaisu. Aikaisemmillakin levyillä on tuota kuultu paikka paikoin, mutta se ei ole koskaan ollut näin hyvin esillä.

Albumilta tarjoiltiin ennen julkaisua kolme sinkkubiisiä, joista ensimmäisenä julkaisuvuoron sai siihen perinteisempään Raised Fistin -kappalekategoriaan kuuluva ”Anthem”. ”Into This World” saattaa saada paatuneemmankin kuulijan kyynelkanavat kostumaan viimeistään musiikkivideota tarkaillessaan. Kolmas ja viimeinen sinkku onkin taas sitä perinteisempää meiningin ja menon kuvailua Raised Fist -henkeen kappaleella ”Venomous”. Vaikka levy onkin vain 29-minuuttinen paketti, mahtuu sinne paljon muutakin kuin kappaleita yhtyeestä ja sen asenteesta, itsestään. Esimerkkinä mainittakoon muun muassa erään maan rajapolitiikkaan kantaaottava ”Polarized”.

Nykyinen Raised Fist -soundi sai alkusysäyksensä jo vuonna 2002, kun yhtyeen kolmas studioalbumi ”Dedication” julkaistiin, ja on syytä sanoa, että kehitys on jatkunut parempaan päin ollen tällä hetkellä huipussaan. Hiottu mutta silti tarpeeksi rosoinen, jotta yhtyeen tekemiseen on syytä uskoa ja sitä on syytä kunnioittaa. Sitä on tehty pitkään ja hartaasti, mutta täysin itsenäisesti ja melkeinpä omakustanteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että levy on kannesta musiikkivideoihin täysin bändin itsensä tekemää ja suunnittelemaa. Soundin puolesta voisi jopa sanoa, että yhtye on aikuistunut.

Levy saattaa olla yksinkertainen, mutta yksinkertainen on kaunista. Biisien ja kokonaisuuden koukut ovat huomaamattomia, ja huomaat kuuntelevasi levyä yhä uudelleen ja uudelleen – yhä leveämpi hymy kasvoillasi. Ei ole syytä vaihtaa levyä, kun tämä yksinkertaisesti toimii. Yhtyeestä myös huokuu edelleen se asenne ja fiilis, että ”me ei välitetä vittujakaan, mitä muut ajattelee meistä!”. Biisien pohjateemat eivät ole mitään uutta yhtyeen aikaisempaa tuotantoa kuunnelleille, mutta toimivaa reseptiä on turha mennä muokkaamaan.

”Anthems” on tarttuva, yksinkertaisen kaunis ja tiivis paketti, jota voi kuunnella uudelleen ja uudelleen.

10/10

Kappalelista:
1. Venomous
2. Seventh
3. Anthem
4. Murder
5. Into This World
6. Shadows
7. Oblivious
8. Polarized
9. We Are Here
10. Unsinkable II

Raised Fist FB
RaisedFist.com

Kommentoi julkaisua