Ruotsissa jyrää jälleen – Sweden Rock -festariennakko 2019

Kolmekymppisiään lähestyvä Sweden Rock järjestetään jälleen kesäkuun 5.-8. päivä  Sölvesborgissa Etelä-Ruotsissa. Neljäpäiväisen juhlan liput ovat lähes kauttaaltaan loppuunmyyty, mutta Suomessa esimerkiksi Elmun (www.elmu.fi) kautta on varattavissa matka lipun kera. Viime vuonna festivaali veti Iron Maidenin, Ozzy Osbournen ja Judas Priestin tahdittamina ennätysyleisön. Aikaisemmin Sweden Rock on saanut olla Pohjoismaissa ylhäisessä yksinäisyydessään pääesiintyjiensä kanssa, mutta tänä vuonna Hyvinkään Rockfest on saanut samat päänimet Ritchie Blackmore’s Rainbow’n, Kissin ja Def Leppardin muodossa. Raskaampaa rockia ja bluesia monipuolisesti käsittävän festivaalin mielenkiintoisin piirre on aina ollut hieman pienemmät nimet, joita ei valitettavasti lahden tällä puolella ole juurikaan näkynyt.

Viidelle lavalle levittäytyneet 83 bändiä saavat seurakseen paljon listaamattomia esityksiä ympäri festivaalialuetta. Jos bändit eivät juuri sillä hetkellä kiinnosta, ei tekemisen puutetta varmastikaan tule. Alueelta löytyy lukemattomia tasokkaita ruokailupaikkoja (hirviburgerit ja langokset, here I come), myyntikojuja niin vaatteille, levyille kuin kaikelle muullekin mahdolliselle. Lukuisista juomakojuista voi ostaa vaikka viinipullon mukaansa ja istahtaa alas katselemaan ihmisiä, sillä yli viidenkymmenen kansallisuuden joukkoon mahtuu monenmoista persoonaa. Erityinen huomio on annettava festivaalin äärimmäisen leppoisalle tunnelmalle, joka koskee niin henkilökuntaa kuin yleisöäkin. Olen todistanut yhden tappelun reilun viidentoista vuoden aikana, ja senkin järjestivät suomalaiset keskenään. Festivaalin alue on rakennettu tarkkaan harkitusti, sillä sen laajuudesta huolimatta kaikki tuntuvat olevan vain muutaman askeleen päässä toisistaan. Toki yli kahdentoista tunnin päiviin kertyy niitä askelia mutta usein varsin huomaamatta. Festivaali kehittää aluetta innokkaasti vuosittain ja organisaatio pitää tärkeimpänä prioriteettinaan etenkin turvallisuutta.

Viime vuodelta kovimpina akteina jäivät mieleen tappavan tehokas Suffocation, viettelevä Avatarium, ikäpäivillään huippuvedossa olleet Iron Maiden ja Glenn Hughes, Vixen, liekkimeressä helteellä paahtanut Dark Funeral sekä sairauskohtauksen saanutta Joe Lynn Turneria paikannut ikisuosikki The Quireboys. Tänä vuonna mainitun herra Turnerin pitäisi olla taas iskussa ja palata Sweden Rockiin korvaamaan viime vuonna väliin jäänyt keikka.

Ohessa muutamia tärppejä festivaalin ohjelmistosta:

Festivaalin aloittaa keskiviikkona Rock På Svenska: En Hyllning Till Strängen, joka on tribuuttikeikka viime vuonna menehtyneelle ex-Hellacopters-kitaristi Robert ”Strings” Dahlqvistille. Keskiviikkona soittaa myös ainoana Beast In Blackin ohella sinivalkoisia värejä edustava OZ. Illan vanhempaa koulukuntaa edustaa Turnerin ohella Demon. Illan päättää Skid Row. Itselleni illan odotetuin show on toukokuun lopulla uuden albumin julkaiseva Death Angel. Yhden musiikkimaailman leppoisimman solistin omaava bändi on pitänyt lähes kymmenen vuoden tauon Suomessa käymisestä, joten onneksi Sweden Rock paikkaa tuon aukon.

Torstaina päälavan korkkaava Blackberry Smoke tyydyttänee etelän boogien ystäviä myöhemmin esiintyvän ZZ Topin kanssa. Seventh Wonder ja Dream Theater miellyttävät progressiivisempaan otteeseen viehtyneitä ihmisiä. Tenacious D onkin sitten aivan oma lukunsa ja on mielenkiintoista nähdä, miten homma toimii livenä.

Rankemman tyylin edustajista juuri uuden albumin julkaissut Amon Amarth lienee ensimmäinen death metal -bändi, joka nousee Sweden Rockin päälavalle. Muuten murinaa ja melodiaa tarjoavat legendaarinen At The Gates, lauantain päättävä Behemoth, norjalainen Gorgoroth, juuri Suomessa vieraillut Krisiun, draaman kourissa pyöriskelevä Batushka sekä yksi genrensä isoimmista nimistä Arch Enemy.

Jäähyväisiä ovat perjantain pääesiintyjä Kissin lisäksi heittämässä thrashin ykköstykki Slayer, sveitsiläinen hard rock -legenda Krokus sekä kitaristi/kosketinsoittaja Paul Raymondin huhtikuun alussa sydänkohtauksen vuoksi menettänyt UFO. Muista pääesiintyjistä Def Leppard on ollut viime vuosina kovassa iskussa. On myös mielenkiintoista nähdä, millä mielellä herra Blackmore tällä kertaa pyörittää Rainbow-yhtyettään.

Omiin ”ehdottomasti katsottaviin” bändeihin kuuluvat Suomessa näkymätön Axel Rudi Pell, superkokoonpano Deadland Ritual, uudempaa sukupolvea edustava Burning Witches, ”That Makes One” -albumin kokonaisuudessaan esittävä Easy Action, Blind Guardian– ja Iced Earth-yhteyksiä sisältävä, harvakseltaan keikkaileva Demons & Wizards, hunajaisen ihanan Johanna Sadoniksen johtama Lucifer, teatraalinen Powerwolf sekä ikisuosikkini Candlemass, jonka keulilla on nyt neljästä näkemästäni vokalistista se kaikkein alkuperäisin. Ja kuinka voisin myöskään jättää väliin noin sadatta kertaa festivaaleilla esiintyviä ja vihdoinkin päälavalle kohonneita Magnumia ja Saxonia. Niin, voisihan sinne listalle lisätä vielä Uli Jon Rothin, Annihilatorin, Hammerfallin ja niin edelleen.

Sweden Rock kannattaa katsastaa, sillä se on mielestäni tunnelmaltaan aivan ainutlaatuinen tapahtuma. En odota tämän kesän tapahtumalta enempää enkä vähempää kuin vuoden musiikillista kohokohtaa.

Lisätietoja osoitteesta www.swedenrock.com

Kommentoi julkaisua