Ruusuinen (p)erjantai Mikkelin Kulttuuritalo Tempossa

Lokakuinen perjantai-ilta alkoi jo hieman osoittaa hämärtymisen merkkejä, kun suuntasin kohti Mikkelin Naisvuorta ja Kulttuuritalo Tempoa. Kyseinen keikkapaikka on vuosikymmenten varrella tunnettu eri nimillä, kuten esimerkiksi Töpärinä ja Naisvuoritalona. Itse muistelen käyneeni siellä keikoilla noin parinkymmenen vuoden ajan, ja lavalla on tullut nähtyä esimerkiksi Private Line, Tumppi Varonen & Problems, Melrose ja Blaze Bayley. Tapahtumapaikkana Tempo on hyvin monikäyttöinen, ja onpa siellä järjestetty esimerkiksi niin kissanäyttelyitä, kuin levymessujakin. Välissä on kulunut useampi vuosi, ettei paikassa ole keikkoja ollut lainkaan, mutta onneksi tämä on taas viime aikoina osoittanut elpymisen merkkejä.

Erja Lyytinen julkaisi uusimman pitkäsoittonsa ”Smell the Roses” viime maaliskuussa, ja nyt oli levynjulkkarikiertueen vuoro. Yhteensä 12 paikkakuntaa käsittävän rundin Mikkelin keikka oli toiseksi viimeinen – päätöksen ollessa seuraavana päivänä Jyväskylän Lutakossa. Tykästyin itse levyyn jo ensikuulemalta, joten lähdin mielelläni fiilistelemään, miltä kappaleet kuulostavat livenä.

Saavuin paikalle keikkaseurani kanssa juuri sopivasti odottelemaan salin ovien aukeamista ja ensimmäisen bändin aloitusta. Lauteet Erja Lyytiselle tällä kiertueella on jokaisena iltana lämmitellyt kotimainen Airi’s. Tutustuin yhtyeeseen tarkemmin viime vuonna tehdessäni heistä haastattelun, ja jo silloin painoin mieleeni, että heidät pitää ehdottomasti nähdä keikalla heti kun mahdollista.

Ovat salin puolelle avautuivat hieman yli klo 19, ja Airi’s aloitti oman settinsä tasan klo 19.15. Yleisöäkin oli jo tässä vaiheessa kertynyt paikalle varsin mukavasti. Perisuomalaiseen tapaan suurin osa tyytyi seuraamaan keikkaa salin takaosasta, mutta muutama sentään rohkeni hieman lähemmäs lavaa.

Vuonna 2019 perustettu Airi’s on ennättänyt hankkia keikkakokemusta Suomen lisäksi myös niin Briteistä, Baltiasta, kuin Ruotsistakin. Lavalla nähtiinkin energinen ja ammattitaitoisesti esiintyvä yhtye, jonka kokoonpano oli seuraava: Joni Hartikainen (laulu, kitara), Tuomas Hokkanen (kitara, taustalaulu), Silja Silander (laulu, koskettimet), Felicia Wadenström (basso) ja Timmo Salakka (rummut). Tämän illan settilista piti sisällään materiaalia viimeisimmältä, syyskuussa 2024 julkaistulta pitkäsoitolta ”Sea of Your Thoughts”, sekä lisäksi kuultiin viime toukokuussa julkaistu single ”Son”.

Itselleni setin mieleenpainuvimmat kohokohdat olivat ”Pray”, sekä edellä mainittu ”Son”, jonka aikana myös katsojia innostettiin yhteislauluun. Mikkelin yleisö oli tähän hieman ujohkoa, mutta sentään vähän varovaista vastakaikua oli havaittavissa. Olisin mielelläni kuunnellut Airi’sia vielä biisin tai pari enemmänkin, mutta puolen tunnin soittoaika on toki rajallinen ja yhtye poistui lavalta Twin Peaksin teeman saattelemana.

Mitä lähemmäs kello tuli ilmoitettua pääesiintyjän aloitusaikaa, sitä enemmän saapui yleisöäkin paikalle. Pian Tempon sali oli etuosaansa myöten kohtalaisen täysi, ja oli ilo huomata, että paikalle oli saapunut näin runsaslukuinen yleisö. Todennäköisesti joukossa oli monia sellaisiakin, jotka eivät ehkä tavallisesti lähtisi baariin bändejä katsomaan, mutta nyt musiikki oli selvästi vetänyt heidät liikkeelle. Tiivistynyt odotus palkittiin klo 20.30, kun Erja Lyytinen asteli lavalle yhtyeensä kanssa. Mukana olivat Harri Taittonen (koskettimet), Heikki Saarenkunnas (basso), sekä Jesse Lehto (rummut). Heti keikan aloittaneesta ”Ball and Chain” -biisistä lähtien oli selvää, että syksyinen ilta tulisi olemaan täynnä energiaa ja hyvää mieltä.

Olin jo etukäteen katsellut netistä kiertueen settilistaa, joka toistui keikasta toiseen samanlaisena, joten biisijärjestyksen osalta tiesin mitä odottaa. Mielestäni oli loistava idea, että tuore albumi soitettiin kokonaisuudessaan läpi, mutta biisit olivat eri järjestyksessä kuin itse levyllä. Samasta settilistasta huolimatta jokainen keikka on varmasti omanlaisensa, sillä yleisö vaihtuu, tunnelma elää ja spontaani vuorovaikutus antaa oman mausteensa iltaan.

Setin puolivälin tienoilla koettiin pieni vaaratilanne, kun eräs yleisön edustaja oli turhankin juhlatuulella ja onnistui kaatamaan lavan edustalla olleen PA-tornin. Onneksi tilanteesta selvittiin pelkällä säikähdyksellä, eikä kukaan jäänyt kaatuvan elementin alle. Täytyy ihailla bändin ammattitaitoa – vaikka tilanne varmasti säikäytti myös lavan puolella, se ei näkynyt esiintymisessä millään tavalla. Soitto jatkui yhtä varmalla otteella kuin ennenkin ja yleisö tempautui nopeasti takaisin musiikin vietäväksi.

Lavalla nähtiin hyväntuulinen bändi, jonka saumatonta yhteistyötä oli mukavaa seurata kappaleesta toiseen. ”Wings to Fly” sai varmasti usean yleisön jäsenen ajattelemaan omaa suhtautumistaan elämään, sillä biisin aluksi Lyytinen kertoi heräävänsä aamuisin sillä fiiliksellä, että kaikki on mahdollista. Tämä on erittäin hyvä ohjenuora varmasti meille kaikille, ja aionpa itsekin ottaa siitä opikseni!

Kun tuoreen pitkäsoiton kappaleet oli kuultu kokonaisuudessaan läpi, oli encoren vuoro. Illan päätti hieno ”Wedding Day”, jonka kesto venyi huimaan 13 minuuttiin. Biisin muhkean kitarasoolon aikana kuultiin lisäksi otteita esimerkiksi ”Smoke on the Waterista”, kuin myös ”Iron Manistakin”. Lyytinen muistutti keikan lopuksi, että hänet nähdään Mikkelissä jälleen Blue Christmas -kiertueen myötä, jossa hänen seurassaan esiintyvät myös Hanna Pakarinen ja Kärtsy Hatakka. Tämä kuulostaa niin mielenkiintoiselle kattaukselle, että hyvin todennäköisesti saavun itsekin paikalle.

Niin Erja Lyytinen kuin Airi’s saapuivat illan päätteeksi faniensa moikattaviksi. Itse pidän aina siitä, että pääsee vaihtamaan pari sanaa bändin kanssa illan päätteeksi, ja arvostan suuresti, että artisti jaksaa vielä vetonsa jälkeen tulla tervehtimään yleisöä. Tämä ei ole itsestäänselvyys, enkä sitä erikseen odota – mutta hyödynnän tilaisuuden aina, kun se on mahdollista. Omaa juttutuokiotani odotellessa kulutin aikaa merkkaritiskin tarjontaa tutkien, ja tällä kertaa keikkamuistoksi tarttui mukaan korvakorut.

Ilta oli mielestäni enemmänkin kuin onnistunut. Olen jo pitkään aikonut nähdä Erja Lyytisen livenä, mutta aiemmin ajankohta tai paikka ei ole osunut kohdalle. Nyt vihdoinkin osui, ja odotus palkittiin hauskan (p)erjantain merkeissä.

Settilista:

1. Ball and Chain
2. Smell the Roses
3. Going to Hell
4. Dragonfly
5. Abyss
6. Stoney Creek
7. The Ring
8. Empty Hours
9. Wings to Fly
10. You Talk Dirty
11. Wedding Day