Rytmihäiriö

Surmacoren pioneeri Rytmihäiriö julkaisee uuden, kuudennen albuminsa ”Todellisuuden Mestari” 3. toukokuuta. Kaaoszine sai mahdollisuuden jututtaa bändin kitaristia Janne Perttilää albumin tiimoilta. Lue lisää nähdäksesi haastattelu.

Terve Janne! Nyt olisi sitten uusi albumi julkaisua vaille valmis. Mitkäs ovat fiilikset Rytmihäiriö-leirissä?

Janne: Nehän ovat hyvät, innostuneet ja odottavat. Tuntuu siltä, että meillä olisi nyt uutta annettavaa. Ei sillä että aikaisempien albumien kanssa ei olisi ollut, mutta nyt on yritetty tehdä rutkasti erilaisia biisejä. Meille se ainakin toimii erittäin hyvin, toivottavasti muillekin.

Miten luonnehtisit uutta albumia? Sana on vapaa.

Janne: Isommalla kädellä ja sydämellä tehty. Yksityiskohtiin on paneuduttu, mutta mihinkään näpertelyyn ei ole sorruttu. On käyttäydytty kuin norsut posliinikaupassa, jos näin voi sanoa – ja näinhän voi sanoa! On oltu röyhkeämpiä kaikissa asioissa, niin musiikissa kuin sanoituksissakin.

”Todellisuuden Mestari” on nauhoitettu hovimiehenne Jukka Varmon avustuksella Sonic Pump Studioilla Helsingissä. Miten päädyitte nauhoittamaan albumin juuri Sonic Pumpilla?

Janne: Kartoitimme vaihtoehtoja viime vuonna ja rankkasimme Sonic Pumpin hyväksi, mutta liian kalliiksi studioksi. No kuinka ollakaan, saatiin kuitenkin sitten vähän toisenlainen näkökulma asiaan, kun vähän mietittiin asioita ja huomattiin, että tietyt kriteerit täyttäviä paikkoja ei ollutkaan niin paljoa. Ja tietysti saatiin myös sieltä puolelta hyvä tarjous, jonka jälkeen rupesi vaikuttamaan siltä, että sinne mennään eikä tarvitse pidemmälle katsella.

Sonic Pump on tullut mulle aikaisemmin tutuksi muiden projektien kautta, ja se on ennen kaikkea kätevä paikka käydä ja siellä on oikein ensiluokkaiset tilat tehdä muutakin kuin äänittää. Kun joku yrittää tehdä töitä, on riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia kaikille muille tehdä jotain hyvin hyödytöntä. Yritettiin satsata siihen.

Kuinkas itse nauhoitusprosessi sujui? Olivatko kappaleet jo valmiita ennen studioon astumista?

Janne: Kaikki olivat tälläkin kertaa hyvin valmistautuneita ja kappaleet kokivat vain pieniä muutoksia. Meillä on nyt muutaman levyn ajan ollut semmoinen aika tarkkakin demottaminen ennen studiota, vaikkakaan ei missään vaiheessa suljeta pois mitään muutoksia. Kappale on finalisoitu vasta sitten, kun se on levyllä. Kyllä viimeiseen asti pieniä lisäyksiä ja muutoksia tulee, mutta yllättävän hyvin biisit pysyvät siinä viimeiseksi demotetussa formaatissa. Semmoista pientä mukavaa orgaanista elämistä kuitenkin tapahtuu; jos tulee hyviä ideoita, eihän niitä voi olla käyttämättäkään!

Albumin on jälleen miksannut Dan Swänö (mm. Bloodbath & Edge of Sanity). Millaista hänen kanssaan on tehdä yhteistyötä?

Janne: Yllättävän hienoa, kun ajattelee, että mies on meille täysin digitaalinen ja virtuaalinen. Me ei olla täysin varmoja, onko se tyyppi edes olemassa. Se saattaa olla täysin joku abstrakti mystinen yhteenliittymä jotain toistaitoisia alkoholisteja, jotka saavat juuri ja juuri tehtyä sitä, mitä me halutaan. Vakavasti ottaen, kyllähän sieltä on tultu aika hyvin vastaan ja toteutettu sitä, mitä halutaan, sekä vielä vähän tykimpää näkemystä päälle.

On toisaalta ihan hyväkin asia, että kyseessä on täysin ulkopuolinen, niin bändistä kuin siitä, mistä bändi laulaa ja on peräisin. Outoa ajatella ihmisen kuuntelevan Rytmihäiriötä  ilman sitä meininkiä, mikä tulee kaikesta siitä aihepiiristä, mitä sanoituksissa käsitellään. Miksauksessa kuitenkin musiikki ja äänimaailma on ensisijainen asia. Ehkä se on kuitenkin eduksi, ettei keskity sisällölliseen imagoon.

Tekstit ovat jälleen taattua Rytmihäiriö-laatua. Ilmeneekö koskaan tekstejä tehdessä writer’s blockeja vai vieläkö Alibeista riittää ammennettavaa?

Janne: Alibeista ei ole oikeastaan tullut semmoista konkreettista vuosiin, eihän me voida suoraan sieltä ottaa. Vaikka ei myönnetä, että mikään tarina olisi muuta kun fiktiivinen, niin on aina välillä tullut sellaista palautetta, että joku on tunnistanut ittensä meidän biisin tarinan päähenkilöksi. Semmoisia terveisiä kun tulee vaikkapa Alibissa dokumentoidun surmatyön tekijältä, niin se on tietysti erikoinen tunne.

Ei meillä ole konkreettisia tapahtumia biiseissä, on otettu vaikutteita Alibista lähinnä sen kirjoitustyylin ja fiiliksen osalta: kaikkea sitä toivottomuutta, mikä liittyy siihen, kun esimerkiksi surmataan kännissä tai eletään ns. reunalla irrallisena ”normaalien ihmisten” arkipäivästä.

Syntyykö koskaan tekstejä, jotka olisivat yksinkertaisesti liian törkeitä tai arkoja aiheita jopa Rytmihäiriön käsiteltäväksi? Onko jotain kiellettyjen aiheiden listaa olemassa?

Janne: Tuota kysytään yllättävän usein, ja siihen voi vastata, että kyllä on sellaisia aiheita, mihin me ei voitaisi koskea pitkällä tikullakaan, mutta ne sitten taas ovat aiheita, mihin ei tulisi mieleenkään koskea.

Jälleen muistutan, ettei meidän tarkoitus ole dokumentoida inhorealistisesti kaikkia surmatöitä vaan lähinnä sitä fiilistä niistä, ennen kuin mitään konkreettista on tapahtunut. Tällöin kirjoitamme vaan siitä, mikä on mielestämme hauskaa tai relevanttia, ja tällöin rankkautuu automaattisesti pois muunlaiset aiheet.

Eli ketään ei tarvitse kuitenkaan ohjata, että ”Äläpä kirjoita tuollaisesta aiheesta” tai mitään vastaavaa?

Janne: Ei missään tapauksessa, tai ainakaan toistaiseksi ei ole tarvinnut, mistä sitä jatkossa tietää. Kyllähän koko ajan etsitään sellaisia juttuja, jotka tuntuvat tolkuttomammilta ja jotka tuntuvat meistä joltain. Kyllähän siihen turtuu, jos koko ajan etsii äärimmäisyyksiä ja toteuttaa niitä. Se mikä tänään tuntuu jännittävältä, ei huomenna välttämättä olekaan sitä, ja pitää keksiä jotain vielä extremempiä aiheita. Saa nähdä, mihin tässä vielä mennään.

”OLEN KÄNNISSÄ TOUKOKUUSSA”-kiertueenne käsittää kuusi keikkaa ympäri Etelä-Suomea. Onko kesäksi tiedossa festarikeikkoja?

Janne: Festarikeikkoja on tiedossa! Niitä on tällä hetkellä kourallinen ja lisää buukataan. Tämän kokoinen kotimainen bändi kuuluu niihin, jotka festarit valitettavan myöhään varmistaa. Tällä hetkellä ei ole monta sellaista, millä voi henkseleitä paukuttaa, mutta kyllä tästä hyvä kesä saadaan.

Tänä vuonna tulee 25 vuotta Rytmihäiriön taivalta täyteen. Onko tämän tiimoilta tulossa viiden vuoden takaisen juhlakeikan tapaisia juhlallisuuksia?

Janne: Aikamoinen spektaakkeli on se, että saatiin vielä 25 vuoden jälkeen aikaiseksi uusi levy. Meillä on spektaakkelinomainen julkaisukeikka tiedossa Nosturissa 17.5., ja panostetaan kaikki paukut siihen. Sitten festarikesään ja syksyllä edessä olevaan varsinaiseen klubikiertueeseen, jolloin olisi tarkoitus soittaa ihan joka paikassa. Mutta ei tosiaan ole ollut aikaa eikä kiinnostusta miettiä mitään juhlallisuuksia, jotka eivät liity siihen, mitä tehdään tällä hetkellä.

Ehkä sitten 30-vuotisjuhlat, jos sattuu sellaiselle vuodelle, että ei ole mitään ajankohtaisempaa tekemistä. Tänä vuonna panostetaan siihen, että Rytmihäiriö on olemassa vuonna 2013 ja uusi levy on ulkona. Jee ja jihuu!

Kuka on todellisuuden mestari?

Janne: Se onkin todella hyvä kysymys. Todellisuuden mestari on mystinen hahmo, jolla on hypnoottisia kykyjä, joilla hän voi parantaa monenlaisia asioita, muun muassa alkoholismin tai varmaankin melkein mitä vain.

Pressitiedotteessanne mainitsette: ”Paavin eroilmoituksen ajoittumista juuri Rytmihäiriön uuden levyn äänitysten aikaan voidaan tuskin pitää sattumana.” Nyt on Vatikaanissa uusi hallitsija Franciscus. Milläs hänet saadaan syöstyä pois vallasta? Uudella levyllä kenties?

Janne: Kuka on sanonut, että hänet tarvitsisi nyt syöstä vallasta, kun sinne on saatu sopiva hahmo? Me emme voi myöntää, että meillä olisi mitään tekemistä valinnan kanssa, mutta kyllähän se jotain kertoo, että näin poikkeuksellisia tapauksia sattuu: elävä paavi eroaa ja uusi valitsee täysin uuden nimen. Uudet tuulet puhaltavat, jopa Vatikaanissa. Meillä saattaa olla tekemistä asian kanssa, tai sitten ei.

Suuret kiitokset haastattelusta ja onnea loistavan albumin johdosta! Vielä viimeisiä sanoja Kaaoszinen lukijoille?

Janne: Todelliset asiat tapahtuvat arkipäivän todellisuuden ulkopuolella, etenkin meidän keikoilla, mihin kannattaa tulla sankoin joukoin ja hyvin virittäytyneessä mielentilassa, jotta voi saada kaiken irti siitä kliimaksista, jonka meidän tarjoama mystillisyys tuo tarjolle!