Saisiko olla annos peikkometallia ja surmacorea – Finntroll ja Rytmihäiriö Tavastialla

Kirjoittanut Topi Suviaro - 14.4.2024

Finntrollille ja Rytmihäiriölle oli buukattu neljän keikan mittainen yhteiskiertue pääsiäisviikolle. Keikkabussi kaarsi pitkän viikonlopun alla Tampereen ja Joensuun kautta pitkäperjantaiksi Helsinkiin.

Pohdiskelin mielessäni etukäteen josko Etelä-Suomi tyhjenee pääsiäiseksi kokonaan, mutta mitä vielä. Tavastia oli ääriään myöten täynnä innokasta ja intohimoista musiikin ystävää, ja rohkeimmat olivat jalkautuneet yöelämään jopa shortsit jalassa säätilan noustua hetkellisesti lämpöasteiden puolelle. Pohjoisen lumilta tuli terveisiä, että ilman toppahousuja ei ollut pihalle mitään asiaa.

Kuva: Iina Ryynänen

Rytmihäiriö avasi illan ja tarjoili koukuttavia riffejään hurmiossa tanssineelle yleisölle. Yhtyeen ”surmacore” eli punkin ja metallin sekoitus suomalaiseen juomakulttuuriin ja rikoshistoriaan painottuvine teksteineen pyörii tietyn viitekehyksen sisällä.

Rytmihäiriö on levy toisensa jälkeen raapinut inspiraatiota kalmankatkuisiin juomalauluihinsa ja tehnyt omaa juttuaan. Livesoitto on vastustamattomasti rullaavaa ja siinä missä tekstit ovat pitkälti samaa aihepiiriä, musiikillinen evoluutio ja pitkän uran tuoma monipuolisuus kuuluu kappaleista selvästi. Soundi on kehittynyt pitkin uran vartta eikä Rytmihäiriö ole jäänyt yhden riffin tempuksi.

Kuva: Iina Ryynänen

Reilun puolen tunnin mittaisen roudaustauon jälkeen Finntrollin intro pyörähti soimaan. Jos Rytmihäiriön aikana salissa oli vielä pientä vajausta, tupa oli nyt viimeistään täynnä. Finntrollin ura on vaivihkaa yltänyt jo 25 -vuoden rajapyykkiin ja sitä myöten fanikuntaa on jo useammassa sukupolvessa, minkä huomasi Tavastiallakin. Olen nähnyt yhtyeen viimeisen vuoden sisällä useamman kerran ja tarjolla oli jälleen tasalaatuisen varmaa tekemistä.

Kuva: Iina Ryynänen

Finntrollin peikkometallin musiikillinen kaari on kehittynyt levy levyltä. Alkuaikojen humppametallipoljennosta ollaan menty pikkuhiljaa folkin suuntaan ja palettia on laajennettu välillä elokuvallisiinkin sävyihin.

Yhtyeellä on ollut aina selkeä oma soundi ja tunnistettava ote. Siinä missä moni bändi soittaa livenä joko vain vanhaa materiaalia tai painottaa uuteen ja jättää takavuodet pois, Finntroll tarjoilee kiitettävästi kaikkea kaikille koko uran ajalta.

Kuva: Iina Ryynänen

Seuraavana päivänä kiertue jatkoi vielä Turkuun, jossa meno oli ollut kuulemma vähintään yhtä lennokasta. Finntroll jatkoi vielä omalle kuukauden mittaiselle Euroopan-kiertueelleen suoraan Suomen keikkojen jälkeen. Täytynee heittäytyä joskus turistiksi ja lähteä vertailun vuoksi Keski-Eurooppaan katsomaan miten yhtyeen musiikki siellä uppoaa. Täällä täysi Tavastia tanssi ensimmäisestä nuotista viimeiseen.