Satyricon & Chthonic @ Circus, Helsinki 17.12.2013 ja Klubi, Tampere 18.12.2013
Syyskuun alussa vuosien tauon jälkeen uutta musiikkia julkaissut Norjan oma Satyricon saapui Suomeen Euroopan-kiertueensa loppupuolella. Euroopassa bändin kanssa on kiertänyt myös taiwanilainen Chthonic. Koska ensiksi mainittu kuuluu kirjoittajan lempibändeihin, niin kyllähän sille muutama ilta ennen joululomaa piti uhrata. Kerkesin tarkastaa bändin keikkakunnon jo marraskuussa Prahassa, ja tämän perusteella saattoi odottaa hyvää settiä. Bändin uutuuslevy on juuri noussut bändin kotimaan listaykköseksi ja nimetty Norjan Grammy-ehdokkaaksi. Innostaisiko tämä bändiä vielä lisää antamaan kaikkensa myös suomalaisen yleisön edessä vai näkyisikö parin kuukauden keikkailu jo väsymyksenä norskeissa? Tämähän täytyi lähteä tsekkaamaan Suomen keikoille.
Chthonic aloitti molemmat illat, ja hiukan ristiriitaiset tunteet bändistä jäivät päällimmäiseksi. Sinällään taiwanilainen metallibändi on jo eksoottinen kokemus, mutta hiukan tämä poppoo tuntui hakevan sitä omaa tyyliään. En ole bändiin juurikaan päässyt levyllä tutustumaan, mutta ihan mukavan rykäisyn se esitteli molempina iltoina. Musiikista paistoi niin melodinen black metal kuin jonkinlainen piraattimetallikin Alestormin tyyliin. Tämä tyylien vaihtelu eri biiseissä teki keikoista kuitenkin hiukan sekavan. Turskahdusefektin sain aikaan myös keikkakaverini tokaisu kesken Circuksen keikan: ”Nyt kyllä on Tarja Turunen verhon takana laulamassa!” Pientä huvitusta herätti myös Doris Yehin valobasso, kun mietimme, ovatkohan ne valopisteet siinä sen takia, että tyttö tietäisi, mistä täytyy otteita ottaa. Mutta aivan oiva illan avaaja Chthonic oli. Mutta miten ihmeessä tuo bändin nimi oikein taipuu suomalaisen suussa? Circuksen keikalle yleisö valui pikku hiljaa vasta lämppärin aikana, mutta kyllä bändi selvästi sai yleisöä puolelleen.
Mutta molempien iltojen pääasia oli tietenkin Satyricon. Kyseessä olivat marraskuun alussa alkaneen Euroopan-kiertueen viimeiset keikat, Suomen jälkeen bändi matkasi vielä heittämään yhden setin Tukholmaan ennen ansaitsemaansa lomaa. Ennen aloitushetkeä ilmassa väreili odotusta, ja porukka pakkautui tiiviimmin lavaa kohden. Sitten tärähti! Setin introna molempina iltoina toimi uusimman levynkin avaava ”Voice of Shadows”, joka johdatteli nautinnolliseen puolitoistatuntiseen. Setit eivät tarjoilleet mitään suuria yllätyksiä, vaan noudattelivat pitkälti samaa kaavaa kuin Euroopan muillakin keikoilla. Heti aloitusbiisin jälkeen räväytettiin ilmoille ”The Shadowthrone”-levyn avaava ”Hvite Krists Død”, joten vanhemmankin tuotannon kannattajia hellittiin heti alkukeikalla. 90-luvulle palattiin vielä encoressa, jossa odotetusti saatiin yhteismölinät aikaan ”Mother Northin” tahtiin.
Mainos päättyy
Mutta keikat etenivät seuraavaksi jo tälle vuosituhannelle, kun jonkinlaiset Satyricon-hitit ”Now, Diabolical” ja ”Black Crow On a Tombstone” kahdelta edelliseltä levyltä kajahtivat ilmoille. Viimeistään nämä biisit saivat nyrkit hakkaamaan ilmaan, ja loppukeikat olivatkin sitten menoa ja meininkiä, jota hiukan tasoitti keikan loppupuolella soitettu ”The Infinity of Time And Space”. Uudelta levyltä esitettiin luonnollisesti livenä useampia biisejä. Hiukan itseäni ihmetytti ja harmittikin, ettei kummallakaan keikalla soitettu ”Nekrohavenia”, joka ainakin Prahassa toimi todella hyvin livenä.
Satyriconin keikkakokoonpanoa on tällä kiertueella täydentänyt nuori veri, kun kitaran varresta ja kiippareiden takaa löytyvät uudet live-muusikot, jotka tuntuvat hitsautuneen hyvin bändin live-soittajiksi. Myös itse mr. Satyr soittaa nyt entistä enemmän keikalla myös skittaa, joten välillä mennään kolmen kitaristin voimin. Uusi levy on saanut ristiriitaisia kommentteja osakseen, mutta itse tästäkin levystä pidän kovasti, ja uudet biisit toimivat hienosti myös keikalla. Kiitosta täytyy antaa myös miksauspöydän taakse, koska soundit olivat myös erityisen hyvät. Klubin keikalla oikeat säädöt löydettiin vasta muutaman ensimmäisen biisin jälkeen, mutta sitten loppukeikka oli sielläkin korville pelkkää nautintoa. Näin se homma toimii, kun asiat osataan joka tontilla!
Circuksessa ja Klubilla Satyricon heitti varsinaisen keikan päälle muutamatkin encoret. Jo vuosikausien ajan keikka on useimmiten lopetettu ”K.I.N.G”-biisiin, ja niin tehtiin Circuksessakin, mutta yleisö ei päästänyt bändiä ihan niin helpolla, ja tulivathan nuo norskit heittämään vielä ”Fuel For Hatredin” kiitokseksi innostuneille kannattajilleen. Klubilla tuli samat encoret hiukan eri järjestyksessä. Tämän jälkeen olikin hyvä leveä hymy naamalla siirtyä kohti kaupungin kuumimpia yökerhoja – ja niin teki myös bändi. Kiitos jälleen kerran, Satyricon!
Mainos päättyy
Settilista (Circus, lähde: Setlist.fm)
- Voice Of Shadows
- Hvite Krists Død
- Now, Diabolical
- Black Crow On a Tombstone
- Our World, It Rumbles Tonigh
- Repined Bastard Nation
- Walker Upon The Wind
- Den Siste
- The Infinity Of Time And Space
- To The Mountains
- The Pentagram Burns
Encoret:
12. Mother North
13. K.I.N.G.
14. Fuel For Hatred
Teksti: Rudi Peltonen
Kuvat: Jana Blomqvist