Satyricon – Live At The Opera DVD

Norjalaisen black metallin legenda Satyricon on päättänyt ns. ”tehdä Metallicat” ja päätynyt nauhoittamaan materiaaliaan Norjan kansallisoopperan kuoron avustuksella. Tästä on syntynyt dvd-tallenne, joka kulkee nimellä Satyricon ”Live At The Opera” ja se julkaistaan 30.4.2015 Napalm Recordsin kautta. Konsepti on tavallaan sama kuin aiemmin mainitulla yhtyeellä ”S&M”-levyssään, vaikkakin he käyttivät toteutuksessaan sinfoniaorkesteria kuoron sijasta. Herääkin kysymys onko tällaisella julkaisulla muuta kuin julkisuus-, ja tietynlaista erikoisuusarvoa.

Tallenne alkaa, ei ehkä niin yllättävästi, uusimman levyn alkuraidalla ”Voice Of Shadows”, jonka aikana rumpusetti teatraalisesti nousee esiin lattian alta. Tämä kappale, vaikka ei itsessään musikaalisesti olekaan mitenkään kovin ihmeellinen, pohjustaa hyvin kuoron vahvaa tukea, sen laulaessa hitaan kitaramelodian mukana. Positiivisena asiana visuaaliselta kannalta mainittakoon, että kuoron ollessa taka-alalla on rumpusetti tuotu lavalla kohtalaisen eteen, josta se myös näkyy paremmin kuin perinteisissä livetallenteissa.

Tästä jatketaan uudemmalla tuotannolla vuoden 2006 täyspitkän nimikkokappaleella ”Now, Diabolical”. Kuoro tuo kyllä kiitettävän ja mahtipontisen lisään kappaleen myöhempiin osiin ja mielikuva Orffin ”Carmina Burana”:sta on vahva. Tästä jatketaan 2002 julkaistun ”Volcano”-levyn kappaleeseen ”Repined Bastard Nation”. Vaikka levyn ilmestymisestä onkin jo 13 vuotta, luen itse sen silti ns. uuteen Satyriconiin, jota arvostan huomattavasti vähemmän kuin alkuaikojen tuotantoa. Menevä kappale tuo hieman liikettä yleisöönkin, vaikka yleisesti sen tunnelma onkin sangen laimea. Tähänkin kappaleeseen kuoro tuo oman lisänsä, mutta se ei kuitenkaan ole mitenkään maailmoja muuttava kokemus.

Tästä eteenpäin jatketaan edelleen uuden levyn tuotannolla kappaleilla ”Our World, It Rumbles Tonight” ja ”Nocturnal Flame”. Seuraavaksi kuullaan ”The Age Of Nero”-levyltä kappale ”Die By My Hand”. Se onkin tähän mennessä ehkä menevin ja onnistunein tähän uuteen sovitukseen tehdyistä kappaleista ja en ihmettele, miksi se valittiin dvd:ltä maistiaiseksi ennakkolevitykseen. Tämä kappale on kuultavissa arvostelun lopussa olevasta linkistä.

Seuraava mainitsemisen arvoinen kappale on uudelta levyltä löytyvä ”Phoenix”, jossa vokalistina toimii norjalainen tunnettu laulaja Sivert Høyem, joka laulaa myös levyllä. Tämä kappale on herättänyt paljon keskustelua, ja itse kuulun siihen leiriin, joka ei sitä suuremmin arvosta. Kappale on toki yksittäisenä hyvä, mutta mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä Satyriconin, saati sitten black metallin, kanssa ja se luo helposti mielikuvan, että tässä on nyt tietoisesti lähdetty kalastelemaan suuremman yleisön rahapusseja. Tämä on tietysti vain oma subjektiivinen mielipiteeni.

Tästä jatkaa ”The Age Of Nero”:n kappale ”Den Siste” ja sitä seuraava ”The Infinity Of Time And Space”, joka on jälleen uudelta levyltä. Viimeksimainitussa kuoro jälleen esiintyy edukseen. Tästä jatkaa vielä ”Now, Diabolical”:n ”To The mountains”, jonka jälkeen ns. virallinen setti loppuu. Tietysti yhtye vielä kuitenkin palaa lauteille ja ensimmäisen encoren ”The Pentagram Burns”:n jälkeen kuullaan varmasti kaikkien odottama ”Mother North”. Tämä klassikko toimii aina ja kuoron ja yleisön yhdessä laulaessa suvantokohdan riffiä on tunnelma huipussaan. Tästä, ehkä hieman latistavasti, jatkaa vielä viimeisenä kappale ”K.I.N.G.”.

Mikä sitten muodostuu loppukaneetiksi tästä kokemuksesta? Vanhana Satyricon-fanina sanoisin sen olleen viihdyttävä katsottava, mutta en usko katsovani sitä kovin montaakaan kertaa uudestaan. Olin pettynyt siihen, että ainoa ennen vuotta 2002 levytetty kappale, joka soitettiin oli ”Mother North”. Tämä oli pitkälti toisinto yhtyeen viime kesäisestä Tuskan setistä, joten loppujen lopuksi ratkaisun ei ehkä olisi pitänyt olla yllättävä. Se kuitenkin mielestäni puhuu nimenomaan siitä linjasta, jonka otin esiin ”Phoenix”-kappaleen tapauksessa. Tuntuu, että enemmän Opeth-tyylinen linja on se, mikä on voittamassa Satyriconin tyylikirjossa ja täten voisin sanoa, että tuhkasta syntynyt Phoenix ei tässä tapauksessa ole kultaisine siipineen sellainen ilmestys, jota itse olisin odottanut yhtyeeltä näkeväni.

6/10

Kappalelista:

01. Voice Of Shadows
02. Now, Diabolical
03. Repined Bastard Nation
04. Our Wold, it Rumbles Tonight
05. Nocturnal Flare
06. Die By My Hand
07. Tro Og Kraft
08. Phoenix
09. Den Siste
KaaosZine levyt10. The Infinity of Time and Space
11. To The Mountains
12. The Pentagram Burns
13. Mother North
14. K.I.N.G

Kirjoittanut: Tuukka Franck

Kommentit