Sauhuava valtaistuin täyttää pyöreitä – arviossa Electric Wizardin kolmas pitkäsoitto ”Dopethrone”
Brittiläinen Electric Wizard lienee nimenä sellainen tapaus, jonka jokaisen doom- ja stoner-metallin suurkuluttaja täytyy pitää sivistyksen partaalla. Nelihenkisen yhtyeen taival on saavuttanut pitkälti oman suosionsa pörinäpiireissä, mutta jostain ne suosionomaiset jointtijuurensa ovat saaneet alkunsa. Tarkastellessa alkupään tuotantoa vuonna 1994 julkaistu debyyttipainos ”Electric Wizard” lähenee enemmän stonerin suuntaa, jopa Cathedralia muistuttavaa tyyliä, mutta pörinäastetta on alettu lisätä ”Come My Fanatics…”-levyllä (1997). Omilla kirjoillani hieman unholaan jäänyt teos, mutta joillekin kuulijoille juuri tämä lätty on Sähkövelhon parhaimpia levytyksiä. Itse nostan esille bändin kolmannen kokopitkän ”Dopethrone” (2000), joka täyttää pyöreitä ja sen sfäärit ovat omassa luokassaan.
”Dopethrone”-albumin ainekset ovat kohdillaan. Särähtävän ja pörinän antiin on onnistuttu työstämään hypnoottista olotilaa ja tarttuvuutta, kun levyn epiloginen viisu ”Vinum Sabbathi” käynnistyy antaen esimakua tulevasta. Varsinainen pommi uppoutuu mieleen, kun Electric Wizardin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvan ”Funeralopolis”-kappaleen ensimmäiset sävelet lähtevät soimaan. Kuvio on melko yksinkertainen, mutta todella tarttuva, ja se syövyttää pörinänusvaiseen mieleen melkoisen euforian. Lisäpisteitä tipahtaa, kun kappaleen teema käsittelee mitä iloisempia asioita, kuten kuolemaa.
Eipä mukavuudet lopu tyystin, sillä kolmeksi osaksi jaettu ”Weird Tales: I. Electric Frost II. Golgotha III. Altar of Melektaus” pääsee käyntiin. Groovesta psykedeelisiin ilmoihin sisältyvä vartin pituinen raita jättää jälkensä ja avartaa hetkittäistä fiilistelypohjaista tuokiota. Tästä on hyvä laittaa uutta sauhua tulille, kun ”Barbarian” sekä hidastempoinen, mutta hyvällä tavalla ahdistavan tuntuinen ”I, The Witchfinder” jatkavat matkaa kohti loppua. Ennen maaliviivaa levyn yksiä parhaita paloja ”We Hate You” pääsee ilmoille. Electric Wizardin viiden minuutin pituinen sanoma mielipuolisesta vihasta ihmiskuntaa kohtaa osuu ja uppoaa. Pisteenä i:n päälle ”Dopethrone” (sekä uusintapainoksissa oleva bonusraita ”Mind Transferal”) päättävät synkän, hypnoottisen, melankolisen ja savuavan matkan.
Mainos päättyy
Albumia on ilmestymisen jälkeen kehuttu muun muassa yhdeksi vuosikymmenen parhaista levyistä, sekä raskaimmaksi julkaisuksi, joka on kuultu vuonna 2000. Yhä vielä tänäkin päivänä ”Dopethrone” kuulostaa todella raskaalta kaikkien pörinöiden, hitaiden ja sludge-vaikutteiden riffien ohella. Levyn mustien sävelten soidessa sielu jähmettyy ja alapäässä tuntuu!
”Dopethrone” on edelleen brittiläisen Electric Wizardin upeita julkaisuja. Tämä levy kuuluu ehdottomasti jokaisen doom metal -kuluttajan sivistykseen. Laatu on hienosti säilynyt vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Kappalelista:
Mainos päättyy
1. Vinum Sabbathi
2. Funeralopolis
3. Weird Tales: I. Electric Frost II. Golgotha III. Altar of Melektaus
4. Barbarian
5. I, the Witchfinder
6. The Hills Have Eyes
7. We Hate You
8. Dopethrone
Kirjoittanut: Sami Elamaa
