Vuonna 1976 perustettu Saxon, legendaksi polttomerkitty yhtye avaa vuoden 2013 uudella ”Sacrifice”-levyllä. Tässä yhtye, johon sanoja ”heavy metal” ei ole turhaan liitetty. Levyn kymmenkunta kappaletta on valittu (ilmeisesti pöytälaatikossa on enemmänkin kappaleita), laulaja Bill Byfordin sanoja lainatakseni, periaatteella ”vähemmän kikkailua, enemmän poweria!”. Tähän osasyyllisinä ovat laulajan lisäksi tietenkin myös Paul Quinn (kitara), Nigel Glockler (rummut), Nibbs Carter (basso) ja Doug Scarratt (kitara).

Herrat Byford ja Quinn ovat olleet yhtyeessä alusta saakka. Triviatietona maittakoot, että myös entinen Stratovarius-rumpali Jörg Michael on kannuja paukuttanut Saxonin riveissä (2004-2005) ja onpa hän levyllekin (”Lionheart”)  päässyt .

Ja tottahan tämä on, levyllinen uutta Saxonia kuulostaa paremmalta kuin koskaan jo ensimmäisen kappaleen kohdalla. Kaikki kappaleet ovat vähintäänkin yhtä hyviä, jokunen jopa parempi kuin edeltäjänsä. Yksittäistä sinkkukappaletta, johon kaikki paukut yleensä laitetaan, ei erota joukosta sitten millään. Mainioita veisuja jokainen.

Arvostelussa on kahden levyn erikoisjulkaisu, yhden levyn versiokin nuukailijoille löytyy, jossa toinen levy sisältää viisi uudelleen nikkaroitua Saxon-virttä uudella pohjalla. On uudelleen nauhoituksia pari kappaletta, orkestroitua ja akustista versiointia. On tapauksia missä se kakkoslevylle tungettu erikoismateriaali on suhteellisen turhaa, mutta tähän ei ole sorruttu.

Soundit ovat vahvat. Miksaus ja masterointi tukee niin hyvin levyn kappaleita, että jää janoamaan lisää. Yli puolet julkaisun kappaleista on yli neljäminuuttisia, mutta tämä ei tarkoita mitään tuskaista ”loppuis nyt jo tämä biisi!” -kommentointia – pikemminkin päinvastoin.

”Sacrifice” oli allekirjoittaneelle hyvin positiivinen kokemus, sillä pitkän uran tehneet rock-yhtyeet tuppaavat kulahtamaan loppua kohden ja rahalehmää koitetaan lypsää loppuun asti yllätyksettömyyden aallonharjalla ratsastaen. 20. pitkäsoitto on hieno merkkipaalu, mutta jos joskus Saxonilla on ollut väsymyksen merkkejä horisontissa, niin tällä levyllä ei huilata vaan vedetään täysillä loppuun saakka.
Levy soljuu alusta loppuun niin sujuvasti, että lopussa räpyttelee hämmentyneenä silmiään hetken hiljaisuudelle ja laittaa hienon albumin uudelleen soimaan. Saxonin ”Sacrifice” kannattaa ehdottomasti hankkia jos vähänkin perinteinen hevi iskee.

Yhtyeen mittava, yli 35-vuotias ura saattaa uudempaa sukupolvea vierastuttaa, mutta huoli pois – Saxonin levyt ja soitto vaan paranevat vuosi vuodelta, ja nythän ei ole kyse mistään hidastempoisesta venkoilusta, vaan vakuuttavasta, voimakkaasta ja mukaansatempaavasta metallista.

9/10

Kappalelista:
CD1
1. Procession
2. Sacrifice
3. Made In Belfast
4. Warriors Of The Road
5. Guardians Of The Tomb
6. Stand Up And Fight
7. Walking The Steel
8. Night Of The Wolf
9. Wheels Of Terror
10. Standing In A Queue
11. Luck Of The Draw (iTunes version bonus)

CD2
1. Crusader (orchestrated version)
2. Just Let Me Rock (re-recorded version)
3. Requiem (acoustic version)
4. Frozen Rainbow (acoustic version)
5. Forever Free (re-recorded version)

http://www.saxon747.com/

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Jarmo Hänninen