Scar The Martyr – Scar The Martyr
Slipknotin on tarkoitus alkaa kirjoittaa uutta materiaalia alkuvuodesta 2014, mutta sitä ennen rumpali Joey Jordison pitää itsensä kiireisenä sooloprojektinsa Scar The Martyrin parissa. Superkokoonpanoksi luokiteltavan yhtyeen soittajia on kerätty muun muassa Strapping Young Ladista, Darkest Hourista ja Nine Inch Nailsista ja oikeastaan ainoa nimettömämpi jäsen on solisti Henry Derek. Paperillahan tämä poppoo kuulostaa melko kutkuttavalta, mutta itse sävellykset ovat bändin omaa nimeä kantavalla ”Scar The Martyr”- debyytillä täysin herra Jordisonin kädenjälkeä.
Musiikillisesti Scar The Martyr on melko tyypillistä modernia metallia kevein konemaustein kuorrutettuna. Osa biiseistä istuisi sellaisenaan Slipknotin katalogiin ja kyllä Jordisonin kannutuksessa on omanlaisensa tunnistettava leima. Miehen ansioita rumpalina voi tuskin kukaan kieltää, mutta ikävä kyllä sävellyskynä ei ole ollut terävimmillään ja keskinkertaista kappalemateriaalia vain korostaa debyytin normaaliversion auttamattoman pitkä 75 minuutin mitta (deluxe-versio kestää huikeat puolitoista tuntia!). ”Scar The Martyr” ei ole kuitenkaan aivan täysin hukkaan heitetty tapaus, sillä sekaan on onneksi eksynyt muutamia onnistumisiakin.
”Dark Ages” pärähtää lyhyen intron jälkeen käyntiin ja toimii oikeastaan hyvänä kokonaiskuvana koko albumille. Parhaimmistoon kuuluva kappale esittelee myös vokalisti Henry Derekin osaamista, joka hallitsee sujuvasti niin puhtaat kuin ärjymmätkin vokaalit ja olen kuulevinani kertosäkeessä jopa pientä Mike Patton -vibaa. Muita keihäänkärkiä ovat tarttuva ja kepeä ”Cruel Ocean”, ennakkomaistiaisena julkaistu ”Blood Host” ja deluxe-version hieman räyhäkkäämpi ”Coat of Arms”. Muuten kappalemateriaali on melko tasaisen harmaata ja selkeästi heikoimpia lenkkejä on senkin takia melko vaikeaa erotella joukosta.
”Scar The Martyr” on melko työlästä kuunneltavaa jo pituutensa puolesta, mutta pahinta sen kuuntelussa on hukkaan heitetyn potentiaalin paistaminen läpi. Monet kappaleet ovat ”melkein hyviä” ja siellä täällä nousee esiin hyviä riffejä sekä tarttuvia kertosäkeitä, mutta ikävä kyllä kokonaisuus on melkoinen ylipitkä sillisalaatti. Voi olla, että Slipknotissa Jordisonia jarruttelevat Corey Taylor ja Shawn Crahan ovat yleensä auttaneet karsimaan heikomman materiaalin pois ja nyt rumpali on käyttänyt kaiken luomisvimmansa ilman sen kummempaa karsintaa. Toivotaan, että Scar The Martyrin mahdollisessa jatkossa keskitytään määrän sijasta laatuun, sillä osaamista tällä kokoonpanolla siihen varmasti löytyy.
5½/10
Kappalelista:
01. Intro
02. Dark Ages
03. My Retribution
04. Soul Disintegration
05. Cruel Ocean
06. Blood Host
07. Sign Of The Omeneye
08. Anatomy Of Erinyes
09. Prayer For Prey
10. White Nights In A Day Room
11. Effigy Unborn
12. Never Forgive Never Forget
13. Mind’s Eye
14. Last Night On Earth
15. Flatline & Fracture (Bonus Track)
16. Digging For Truth (Bonus Track)
17. Coat Of Arms (Bonus Track)
18. Complications (Bonus Track)
http://www.scarthemartyr.com/
https://www.facebook.com/ScarTheMartyr
Kirjoittanut: Lassi Hinttala