Kun ensimmäisen kerran näin ja kuulin Seremonian, mieleeni ei jäänyt  juurikaan hyviä mielikuvia. En yksinkertaisesti lämmennyt kyseiselle bändille, vaikka vielä yritin jälkeenpäin kuunnella heidän ensimmäisen kokopitkänsä ”Seremonia” (2012) läpi. Oliko syy sitten sävellyksissä vai missä, mutta omalle kohdalleni yhtye jäi sivuun ja joksikin aikaan unholaan, enkä edes jaksanut tutustua toiseen kokopitkään ”Ihminen” (2013). Kuullessani Seremonian julkaisevan kolmannen kokopitkänsä ”Kristalliarkki”, päätin  kuitenkin antaa bändille vielä tilaisuuden ja otin levyn työn alle.

Ville Pirisen perustama Seremonia on alusta lähtien tarjonnut suomenkielistä psychedelic rock/doom metallia, eikä ”Kristalliarkki” tee poikkeusta. Likimain kolmen vartin pituinen levy tarjoaa vahvasti okkultismin ja 70-luvun psykedeelisen rockin teemaista antia. Nopeatempoisimmat kappaleet, kuten esimerkiksi ”Alfa ja Omega” ja ”Kuolema Voittaa”, toimivat vahvasti, mutta mikä levystä tekee vahvan kokonaisuuden, on yli 14-minuuttinen ”Kristalliarkki I”. Kappaleesta voi kuulla muun muassa Black Sabbathin 70-luvun tuotannon soundimiksausvivahteita. ”Kristalliarkki I” toimii pituudestaan huolimatta hyvin rentouttava välipalana, jonka päättää lyhyt, Motörhead-tyylinen ja nopeasti kesken kaiken loppuva ”Kristalliarkki II”. Päätöskappale ideana toimii loistavasti! Äkillisesti seinään törmäävästä kappaleesta jää hyvällä tavalla hämmentävä jälkitunnelma, jonka jälkeen täytyy laittaa ”Kristalliarkki” uudestaan levysoittimelle soimaan.

Pidän myös siitä, että albumi on miksattu 70-luvun psykedeelisen rockin tyyliin. Miksaus tarjoaa vahvan ja psykedeelisen tunnelman, kun kuuntelee okkultismin täyttämää levyä. Aivan kuin palaisi ajassa taaksepäin, jolloin tämäntapainen musiikki oli vaarallista ja syntistä. Sielu on myyty Saatanalle ja rock ’n’ rollille!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Valitettavasti albumilla on huonojakin puolia. Kaikesta psykedeelisyydestä huolimatta en vieläkään lämpene yhtyeen laulaja Noora Federleyn työskentelyyn. Onko albumilla laulut miksattu liian pienelle vai onko Nooran äänen vahvuudessa vielä hiomisen varaa?

Täytyy myöntää, että ”Kristalliarkki” oli positiivinen kokemus sen jälkeen, miten suhtauduin bändiin aikaisemmin. Ei levy aivan täydellinen ole, mutta okkultistiseksi psykedeelirockiksi se on hieno julkaisu. Jokainen sävellys levyllä on erilainen ja tunnistettava, ja ne tarjoavat psykedeelisen nautinnollista antia. Seremonian ”Kristalliarkki” on hyvä valinta, jos olet tämän tyylisen musiikin suuri ystävä.

8/10

Kappalelista:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

01.Vihkimys
02. Alfa ja Omega
03. Tee mitä tahdot
04. Musta liekki
05. Lusiferin lapset
06. Vapauden polku
07. Kuolema voittaa
08. Jokainen askel
09. Kristalliarkki I
10. Kristalliarkki II

Seremonia Facebook

Kirjoittanut: Sami Elamaa

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy