Sideways 2022 -fiilistelyä ja elämää 1/3
Sideways-festivaali toi parin vuoden tauon jälkeen jälleen tunnelmaa Helsingin Jäähallin ympäristöön. Ensimmäisenä festaripäivänä lavalla nähtiin mm. Róisín Murphy, Dinosaur Jr. sekä Yves Tumor. Kaaoszine oli paikan päällä torstaina kaksin voimin, ja voit lukea mietteitämme alta.
Päivän parhaat
Thomas: Torstai meni ohi letkeissä tunnelmissa, suurimpien – mutta maltillisten – odotusten kohdistuen Dinosaur Jr:n keikkaan. Viimeksi Sidewaysissa 2017 soittanut vaihtoehtorockin legenda ei ehkä varsinaista teatteria yleisölle tarjoile, mutta tämän materiaalin kuuleminen elävänä toimii aina. Näin bändin kyseisellä viimeisellä Sideways-vierailullaan, johon verrattuna bändi oli soittokamppeiden hukkumisesta lentoyhtiön toimesta johtuvasta kiusallisesta tönkköydestä huolimatta paljon tuttavallisemmassa vedossa. Róisín Murphyn huikean visuaalinen päälavan setti sekä illan päättänyt Mallan vähintään ekstaattinen Black Box -keikka saivat myös jalat liikkumaan!
Samuel: Jouduin valitettavasti itse lähtemään äkillisen ja yllättävän tilanteen takia pois toisena festivaalipäivänä, joten ehdin olla paikalla vain torstaina. Torstailta mieleeni jäi kuitenkin kaikista parhaiten Ela Minus, jonka eteerinen ja tunnelmallinen konsertti Basementissa keräsi valtavan yleisön siitäkin huolimatta, että päälavalla esiintyi Dinosaur Jr. samaan aikaan. Minuksen konsertti oli minimalistinen, mutta tuntui silti kätkevän sisäänsä kokonaisen maailman. Artistin lavaolemus oli kuin sekoitus Billie Eilishia ja synkkää industrialia, mutta suuren syntetisaattorirakennelman edessä häärivä Minus kohteli yleisöä suurella lämmöllä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Päivän pettymykset
Thomas: Ruusut on ollut sen verran uutta ja omaa koloaan kotimaisen vaihtoehtoisen popin kentällä kasvattava bändi, että päälavan auringonvalon rutiininomainen ja visuaalisesti koruton esiintyminen jätti hieman pettyneen maun tälle kävijälle. Päälavan taustascreenin käyttö tuntui yleisesti olevan päivän mittaan harmillisen maltillista, sillä vain illan pääesiintyjä taisi sitä päivän aikana hyödyntää. Ehdin valitettavasti myös todistaa harmillisen vähän Oranssi Pazuzu/Circle/Grave Pleasures -jäsenten Haunted Plasma -yhteistyöstä, vaikka ajatus ysäritekno-bläkkis-krautista houkuttelevalta kuulostaakin – toivottavasti projektin materiaalia kuullaan pian levymuodossakin.
Samuel: Päivän pettymys itselleni oli Yves Tumor. Artistin edellinen keikka, jonka näin, taisi olla Flow Festivaleilla, ja silloin se tuntui vielä freesiltä ja kiinnostavalta. Nyt bändin kanssa toteutettu keikka tuntui lähinnä halvalta Måneskin-viritelmältä, jossa mikään ei varsinaisesti säväyttänyt. Suurimman miinuksen saa kuitenkin artistin asenne töissä olleita valokuvaajia kohtaan. Tumor nimittäin hääsi kolmannen biisin alussa valokuvaajat paikalta käsiään heiluttamalla ja mikkiin raivoamalla: ”Voiko joku häätää nämä saatanan valokuvaajat pois? He eivät maksa minulle tarpeeksi”.
Päivän paras hetki
Thomas: Dinosaur Jr:n aurinkoinen keikka toi itsessään jo päivän hymyilyttävimpiä hetkiä, mutta päässäni nyt kuukausia pyörinyt ”Freak Scenen” viimeinen säkeistö (”Sometimes I don’t thrill you / Sometimes I think I’ll kill you…”) nosti fiiliksen tappiin. J. Mascisin kitarasooloja voi harva myös päihittää.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Samuel: Parhaiten mieleeni jäi Jesse Markinin lavashow’n energisyys ja artistin karisma. Olen aikaisemmin nähnyt Markinin Jyväskylän Jyrockissa, jossa en saanut muodostettua kovin kummoista mielipidettä artistista. Sidewaysin konsertti oli kuitenkin kipinöivä.
Päivän uusi löytö
Thomas: Mallan nimeä kantava viime vuonna julkaistu debyyttialbumi on toki melko tuttu jo tässä vaiheessa, mutta onnistuin kuitenkin yllättymään siitä elävissä olosuhteissa – suosittelen kovasti levyn ulkopuolista ”Moi”-sinkkua jalantaputteluun!
Samuel: Ehdottomasti aiemmin mainittu Ela Minus, jonka musiikin laitoin soimaan heti festareilta lähdettyäni.
Päivän safka
Thomas: Levantin falafel-halloumirulla – toimii tilanteessa kuin tilanteessa!
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Samuel: Ruokaa en festareilla nauttinut, mutta mieleeni jäi eräs juomapisteen myyjä ostaessani Cola Zeroa. Keskustelimme hetken kameroista myyjän nähdessä, että minulla oli järjestelmäkamera kaulani ympärillä. Terkut ja kiitos mukavasta juttutuokiosta!
Teksti ja kuvat: Thomas Frankton (Instagram) & Samuel Järvinen (Instagram)
