Slayer – Repentless
Sedät ne vaan jaksaa porskuttaa. Tuntemukset Slayerin nykyistä kokoonpanoa ja habitusta kohtaan ovat omalla kohdallani vuosien mittaan laimentuneet. Syynä tähän on ollut mediassa esillä ollut myllytys Dave Lombardon erottamisen tiimoilta. Surullista luettavaa olivat myös uutiset siitä, miten esiintymispalkkiot jakautuvat yhtyeen kesken, sopimukset kun ovat peräisin ysäriltä. Lisäksi Tom Araya on jokin aika sitten tuonut haastattelussa ilmi, ettei hän enää piittaisi kiertää maailmaa Slayerin kanssa. Ei pidä myöskään unohtaa edesmennyttä Jeff Hannemania, jota on surtu metallipiireissä jo hyvä tovi. Kaiken tämän sumuisen hässäkän jälkimainingeissa Araya, King, Bostaph ja Holt päättivät kuitenkin leipoa yhdessä “Repentlessin”.
Ensimmäistä kertaa levyä kuunnellessani ainut huomioni kiinnittänyt kappale oli “Piano Wire”. Hannemanin viimeiseksi jäänyt tuotos siis potkii tuonpuoleisestakin muun sisällön feidatessa taustaan. Levyn läpi vievä tempo on suhteellisen matala, ja kahdentoista raidan joukkoon mahtuu myös hyvä slovari, sinkkunakin julkaistu “When then Stillness Comes”. Levyn loppupuolella taas on kasarinkatkuisella kitarasoundilla starttaava “Atrocity Vendor”. Loppuunkaluttu efekti saa väistyä intron jälkeen juustoisen lyriikan tieltä. “Repentlessillä” ei ole jatkuvaa tematiikkaa, vaan sanoitukset ovat tyypillistä Slayeria: ymmärtäähän sen, että 12 studioalbumin jälkeen sanainen arkku kumisee tyhjyyttään. Levyllä ei kuitenkaan sorruta kappaleiden turhaan venyttämiseen, kuten esimerkiksi Overkillilla ja Testamentilla on tapana.
Harva klassikkobändi jaksaa vanhoilla päivillään yllättää kuulijansa. Toisin kuin juuri julkaistu Iron Maiden, Slayerin uusi materiaali kaikuu korvissa hieman mitäänsanomattomana. Vuonna 2006 julkaistulla “Christ Illusion” -albumilla meininki oli vielä sitä itseään jopa niinkin vaikuttavissa määrin, että myöhemmin Zeitgeist-dokumenteista ja uskontoja kritisoivasta musiikista inspiroitunut toimittajanalku laitatti rystysiinsä erään kyseisen levyn kappaleen nimen. Jos vuonna 2015 puhdasnahkaisena miettisi, mikä “Repentlessin” sisällössä inspiroisi niin paljon, että sen voisi ikuistaa iholleen, voisi samantien unohtaa tatuointihommat ja imaista happimaskista hieman lisää ilmaa aivoihin.
5½/10
Kappalelista:
01. Delusions Of Saviour
02. Repentless
03. Take Control
04. Vices
05. Cast The First Stone
06. When The Stillness Comes
07. Chasing Death
08. Implode
09. Piano Wire
10. Atrocity Vendor
11. You Against You
12. Pride In Prejudice
Kirjoittanut: Ville Kangasniemi