Slipknotin tajunnanräjäyttävä kauhukarnevaali helli jokaista aistia Hartwall Arenalla

slipknot1Vain vuoden mittainen säde erotti viime helmikuisen Jäähalli-keikan sekä maanantaina Hartwall Arenalla kiskaistun setin toisistaan. Luokattoman tulinen ” .5: The Gray Chapter” -menestysalbumi ansaitsikin jo tauollekin jäämisellä uhkailleen yhtyeen mielestä toisenkin kiertueen. Reippaan vastaanoton turvasi rundin lähtöviivana toiminut, lähes loppuunmyyty Hartwall Arena Helsingissä.

Kalifornialainen skate punk -erikoisuus Suicidal Tendencies räyhäsi alkulämmöt vielä suhteellisen niukalle väkijoukolle.suikkari Kuuden kierroksen ralli käynnistettiin hanakasti bändin tuotantoa etenkin itselleni symboloivalla ”You Can’t Bring Me Down” -vedolla, joka toisaalta olisi saattanut sopia pikemminkin lyhyehkön slotin loppuun. Suomalainen yleisö pysyy harvoin kyydissä, mikäli tennari painetaan jo alkumetreillä lattian läpi konehuoneeseen ja lähtöviiva ohitetaan tuhannen suihkarin voimalla. Suikkarit käärivät pakettinsa kasaan tyydyttävästi, vaikka muutaman kuukauden keikkatauko hippasen verran konkareita mahdollisesti verottikin. Loppuvaiheilla puolivahigossa silmät hetkeksi suljettuani kävi kuitenkin mielessä, että yhtye sopisi hallikeikan sijaan todella loistavasti vaikkapa jollekin Suomen kesäfestareista.

Iowan yhdeksikkö taas ei estradille kiivetessään pahemmin turhia kysellyt. David Bowien kunniaksi täräytetty esi-intro vaihtui nopeasti tuskalliseen ”Be Prepared For Hell” -riivintään, jonka hyytävää tunnelmaa terävöittivät järkälemäisen kokoiselta videoscreeniltä näytetyt psykedeeliset kauhupätkät. Todennäköisesti perkussionisti Shawn ”Clown” Crahanin käsialaa edustavat klipit olivat osittain ennennäkemättömiä, ja keikan edetessä taustalla pyörivät myös kappaleiden omista musiikkivideoista koostetut teokset. slipknot2Visuaalinen näyttämö tarjoili viimeisen päälle hiotun valoshown tuudittamana niin tiukkaa settiä, että se pesi jopa viimekertaisen sirkuksen vaivattomasti tieltään. Taisin jopa ääneen todeta näytelmän olleen yksi hienoimmista koskaan näkemistäni asioista; ainoa haittapuoli taisi olla valinnanvaikeus siitä, keskittäisikö katseensa mieluummin soittajiin vaiko visuaaliseen yleiskuvaan.

Settilista oli väännelty totisesti uuteen uskoon, ja paino jakautui varsin tasaisesti koko yhtyeen uran kattavalle aikajanalle. Helsinki sai kunnian todistaa jopa kaksi kertaa putkeen täysin uutta liveherkkua, kun yhtye esitti ensimmäistä kertaa niin yhtyeen edesmenneelle basisti Paul Graylle osoitetun tribuutin ”Skeptic” (2015) kuin myös vuoden 2001 legendaariselta ”Iowa” -albumilta tutun kappaleen ”I Am Hated”.

Myös seuraavaksi kuultu ”Killpop” jäi viime visiitillä välistä, mutta mahdutettiin onneksi tällä kierroksella settiin. Corey Taylorin ääni ei luonnollisesti tuntunut pettävän missään vaiheessa, vaikka miehen äänihuulet värisevätkin mielestäni edelleen parhaiten voimaa ja raakuutta vaativissa osuuksissa. Myös ”Dead Memories” potkii kokonaisuutena edelleen livenä levytettyä versiota ankarammin perkussionistien luoman syvyyden sekä astetta nopeamman tempon ansiosta.

slipknotSetin edetessä encoreen, näytti keskellä lattiaa kuohunut myrskyisä ja loputon pitti leviävän karskisti käsiin. Puolitoistatuntinen turpaanveto viimeisteltiin reippaasti ”Surfacingin” kautta ”Spit It Out” -kyykytykseen, joka jätti ainoastaan kourallisen jengiä pystyyn raapimaan päätään. Tavallista huomattavasti kovakouraisempi äänentoisto tärähti tilanteeseen varautumattomiin korviin säälimättömästi, mutta muuten soundit lähtivät onneksi nopeasti alkupuolen epäkohdista elävöitymään. Slipknot on ennen kaikkea livebändi; vaikka tyypit eivät sekoilleetkaan yleisön syleilyssä yhtä hanakasti kuin mihin on viime vuosina totuttu, sai brutaali karnevaali boostia etenkin ominaiseen tyyliinsä riekkuneesta Sid Wilsonista, jonka pelkäsin hetkenä minä hyvänsä räsäyttävän jonkin raajoistaan säpäleiksi.

Sormet ristiin ja odotukset kohti seuraavaa albumia sekä kiertuetta, tämäntasoinen silmänruoka sattuu olemaan helvetin harvinaista herkkua. Juuri startanneelta kiertueelta on pienen päässälaskun tuloksena odotettavissa tulevaisuudessa mahdollisesti jonkinasteista livetaltiointia, joten mikäli missasit, tätäkään peliä ei ole vielä täysin menetetty.

Illan settilistan pääset katsastamaan tästä.

Teksti: Vilma Ala-Koukkari
Kuvat: Jani Kormu

Kommentoi julkaisua