Smoking Snakesin sisäiset muutokset heijastuvat ”All Lights On” -albumiin

Kun Smoking Snakes julkaisi debyyttialbuminsa vuoden 2024 alkupuolella, en voinut olla ihastelematta ruotsalaisyhtyeen aggressiivista ja räkäistä ulosantia. Esikoisalbumin kappaleet olivat veitsenteräviä ja osa jopa häikäilemättömiä. Kokonaisuuden kruunasi vokalisti-kitaristi Brett Martinin rosoinen äänenkäyttö, jonka myötä meno ei juuri voinut äityä paremmaksi.

Esikoisalbumin perusteella Smoking Snakesista tuntui löytyvän juuri sitä rosoisuutta, joka uupuu monien nykypäivän yhtyeiden ilmaisusta. Ruotsalaisyhtye ei ole tehnyt radikaaleja uudistuksia uusimmallakaan albumilla, mutta silti jotain olennaista on muuttunut. ”All Lights On” -pitkäsoittoa kuunnellessa jää odottamaan ”Danger Zonen” kaltaista purevuutta — turhaan. Albumi etenee, mutta kappaleet jäävät ikään kuin junnaamaan saavuttamatta loppusilausta. Myös tietynlainen syvyys, joka Smoking Snakesin ilmaisussa on aikaisemmin ollut, tuntuu kadonneen.

Lieneekö syynä rumpali Stan Riccin ja kitaristi Leo Razorin poissaolo, mutta jostain syytä Smoking Snakes ei ole onnistunut saavuttamaan sitä intensiteettiä, joka sillä oli kaksi vuotta sitten. Se on harmi, sillä ruotsalaisyhtyeen debyyttialbumi oli hieno kokonaisuus, ja olisi ollut toivottavaa, että menestys olisi jatkunut. Ei ”All Lights On” ole kuitenkaan täysi susi. Pitkäsoitto onnistuu välittämään 80-luvun perintöä ruotsalaisyhtyeelle tyypilliseen tapaan. Albumi tuntuu kuitenkin hienoiselta pettymykseltä edeltäjänsä jälkeen, vaikka Smoking Snakes onkin tunnistettava oma itsensä.

Kappalelista:

All Lights On – Album by Smoking Snakes | Spotify

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen