Sotajumala @ Lutakko, Jyväskylä 13.2.2015

Kirjoittanut Teresa Liljeberg - 19.2.2015

Perjantai ja kolmastoista, paras mahdollinen päivä jyväskyläläisen death metal-yhtyeen, Sotajumalan levynjulkaisukeikalle. Yhtye julkaisi ”Raunioissa”-levynsä tammikuun puolivälissä itsenäisesti ja laittoi sen myös ladattavaksi sekä kuultavaksi nettiin. Julkaisupaikaksi oli valikoitunut jälleen yhtyeen kotikaupungin maineikas Lutakko, jossa yhtye on järjestänyt aiemmatkin levynjulkaisukeikkansa ja kuvannut myös musiikkivideon sekä yhden live-dvd:n. Paikka on siis epäilemättä merkityksellinen myös yhtyeelle itselleen, ja tunnelma yleisössä oli korkealla hetkeä ennen setin alkua.

Lämmittelijäyhtye Unborn Generationia en ikävä kyllä ehtinyt juurikaan näkemään, koska pääsin paikalle vasta heidän juuri lopetellessa settiään. Viimeisen, ”Trapped”-nimisen rykäisyn ehdin kuitenkin kuuntelemaan. Ilmeisesti yhtyeen epistolana oli rokahtava grindcore, josta ei ikävä kyllä saanut juuri selvää. Rumpalin blast beatit kuitenkin erottuivat edukseen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Sotajumalan keikka ei alkanutkaan tällä kertaa tuttuun tapaan jättimäisellä mosh pit-myllyllä ja takomisella, vaan bändi lähti nostattamaan tunnelmaa hitaasti uuden levyn avausraidalla, ”Saattajat”-biisillä. Hitaampi ja pohjattoman synkkä kappale kuitenkin herätti yleisön välittömästi ja oli onnistunut valinta etenkin keikkasetin kokonaisuutta ajatellen. Bändin nokkamiehen Mynni Luukkaisen esiintymiseen oli tullut mukaan uudenlaista black metal-henkistä särmää, vakavuutta ja sitä synkkää lavakarismaa jollaista death metal-yhtyeen vokalistilta onkin lupa odottaa. Muu bändi tuntui jäävän enemmän taustalle kuin aiemmilla esiintymiskerroilla, tai ainakin esiintyminen oli hillitympää. Tämä seikka sopi hyvin yksiin hitaampien biisien ja laulajan lavaolemuksen kanssa, joskaan tuskin on minkään tietoisen harjoittelun tulosta. Heti toisena esitettiin uuden levyn musiikkivideosingle ”Sinä Et Ole Yhtään Mitään”, joka oli jo huomattavasti räyhäkkäämpi veto. Pian nähtiinkin jo se perinteinen moshpitti, jollaista on lupa odottaa näkevänsä Sotajumalan keikoilla.

Keikkasetti jatkui uuden levyn biiseillä samassa järjestyksessä kuin albumilla, ja setin alkupuoli koostuikin kokonaisuudessaan uudesta levystä. Hienoa huomata, että yhtye on treenannut jokaikisen uuden kappaleensa tiukkaan livekuntoon. Yleisö näytti jo osaavan jokaisen kappaleen ulkomuistista, mukaanlukien pitkähkön ”Päivä Jolloin Aurinko Sammui”, joka osoittautui todella kovaksi keikkaralliksi. Vaikka uuden levyn materiaali onkin pääsääntöisesti hidastempoisempaa kuin aiempi Sotajumalan tuotanto, ei se vähennä sen tappavuutta live-tilanteessa. Silti, kun setin toinen puolikas alkoi ”Kuolinjulistus”-biisillä, löi vanhempi materiaali yleisöön lisää vauhtia. Nähtiinpä taas se monta mustelmaa aiheuttanut wall of death sekä satapäisenä pyörivä circle pit.

Loppuosuus setistä koostui luonnollisesti vanhemmasta tuotannosta, josta oltiin onnistuneesti saatu poimittua parhaat päältä ja juuri ne kappaleet, jotka yleisö odotti kuulevansa. Ainakin läpi keikan kuuluneiden toivehuuteluiden perusteella. Kolme biisiä ”Teloitus”-levyltä (2007), kaksi ”Death Metal Finlandilta” (2004) ja vain yksi ainoa kappale toiseksi uusimmalta ”Kuolemanpalvelus”-täyspitkältä. Harmillista, että ”Kuolemanpalvelusta” muistettiin näin vähän, mutta toisaalta setti olisi ollut jo liiankin pitkä jos biisejä olisi alettu lisäämään entisestään.