Spiralism – Chakras

Kirjoittanut - 18.12.2014

Spiralism on tunnelmallista ja psykedeelistä progerokkia soittava bändi, joka on perustettu Helsingissä elokuussa 2010. Heidän debyyttinsä “Chakras” julkaistiin 12.12.2014 Inverse Recordsin kautta. Levyn visuaalinen puoli luo jo hyvin esimakua siitä, mitä levy pitää sisällään.

Ensimmäisen kappaleen “Drowning High” alkumelodiassa tulee jo hakeneeksi sellaisen mukavan asennon, johon rauhoittua. Sitten voikin heittää aivot narikkaan ja antaa musiikin viedä. Seuraavat 12 minuuttia ovatkin sellaista laineilla keinumista. On niin mukavaa vain antaa mennä ja nauttia rauhasta. “Sophiassa” on jo vähän enemmän meininkiä ja herättää kuuntelijan hyvällä menollaan. Se on edeltäjäänsä huomattavasti raskaampi biisi, mutta kulkee kuitenkin hienosti eteenpäin. Biisin loppu jää vähän auki ja aiheuttaa odotuksen, miten se siitä olisi jatkunut. “Weighing of the Heartin” rummut tuovat alussa mieleen jonkin kasarileffan, jota en nyt saa mieleeni! Biisi itsessään on hieno, mutta lauluosuudet stemmoilla eivät nyt vain toimi. “Murinaosuudet” kyllä toimivat ja pelastavat aika paljon ja niillä biisi saakin kiinnitettyä kuuntelijan huomion. Ja jos alkuosan rummut olivat kasaria, niin kyllä se soolokin yllättää, mutta hyvin positiivisesti! Biisin loppuosa jo menee suht synkkiin sfääreihin (unohtamatta sitä progeilua) ja en voi olla kuin tyytyväinen kuulemaani. “The Fool” onkin sitten instrumentaalia “mielen nostatusta” seuraavaan biisiin “Dust Devils”. Siinä onkin omasta mielestäni tämän levyn taidonnäyte. Melodiat ja niiden kauneus, laulu ja sen “rumuus” ja loppupätkän progeilut vain kolahtavat täysin. Biisin alussa oleva synkempi puoli, joka vaihtui nostatukseen ja sitten vain leijaillaan eteenpäin musiikin mukana ja pikkuhiljaa taas laskeudutaan tähän maailmaan. Hieno biisi ja mahtava meininki! “Gnosis” biisin kohdilla laulaja vetääkin sitten ihan eri meiningillä. Rauhallista fiilistelyä pienellä synkistelyllä, mutta ehkä jotain jäi puuttumaan? “Passages of Nuit” menee taas samoille linjoille ensimmäisen biisin kanssa ja avaa mahtavan mielenmaiseman.

Levy kokonaisuudessaan on tietyltä osin mieleenpainuva, mutta jotain jää kaipaamaan. Soundimaailma oli miellyttävä ja hienoja juttuja löytyi. Korvaan pisti lähinnä puhtaat lauluosuudet, mikä vähän laskee tunnelmaa hienosta musiikista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen