Steelfest Open Air 2012

Kesän 2012 festarikausi polkaistiin tänä vuonna harvinaisen aikaiseen käyntiin, kun Hyvinkäällä järjestetty ulkoilmajuhla kokosi paikalle tukun raskaamman metallin yhtyeitä ja niiden ystäviä. Ensimmäisenä, jo ennen paikalle lähtöä, herätti epäuskoa tapahtuman paikkakunta. Hyvinkää? Kuka järjestää festarit Hyvinkäällä? Mitä Hyvinkäältä on koskaan tullut, muuta kuin Raptori? Toimittajanretku otti kuitenkin haasteen vastaan, pakkasi kimpsut sekä kampsut ja lähti rohkeasti katsastamaan tapahtumaa.

Perjantai käynnistyikin ihan mukavasti; pirteät esitykset sekä Hellboozer Unionilta, että Ominoukselta valoivat uskoa tapahtumalle, vaikka tässä vaiheessa paikalla ei ihan kauheasti yleisöä ollutkaan. Iltaa kohti tunnelma kuitenkin tiheni ja omat suurimmat odotukset olikin ladattu loppuillan yhteisiin; A.R.G., Impaled Nazarene sekä Entombed. Kuusamon porometalliveikot olivatkin ihan ylivoimaisessa vedossa, ja kuten eräs paikalla ollut tunnettu muusikko keikan aikana totesi; ”Kuka helvetti kuunteli jotain Airdashia aikoinaan, kun meillä on A.R.G.?” – osuit asian ytimeen veikkoseni. Impaled Nazarenen raivoisa esitys, sekä Entombedin energinen death’n roll vakuuttivat myös, vaikka iltaa kohden sää alkoi olla melkoisen viileä. Eipä ole ennen tullut mieleen, että festareille olisi pitänyt hanskat varata mukaan. Kiitos myös L-G- Petroville (Entombed) lavalta tarjotusta oluesta, vaikkei siitä saanutkaan innokkaan järjestysmiehen ansiosta kauaa nauttia. No, töitähän hän vaan teki, joten ei asiasta sen enempää.

Toimittajanretkulle tyypillisesti heräsin lauantaiaamuun ihan jostain muualta, mitä oli alkujaan suunniteltu. Omakotitalo keskellä Jokelan metsää, suht’ hyvät äänentoistolaitteet sekä muutama kylmä aamuolut saivat kuitenkin siinä mielessä hyvälle mielelle, että allekirjoittanut järjesti hetkeksi oman Jokelarockinsa. Kuten paikalle viimein eksynyt autonkuljettaja kommentoi, ei puolessa välissä Hyvinkää-Jokela väliä olevat välttämättä tiedä, kumpaan suuntaan lähteä jos äänen mukaan suuntaavat. Perusmeiningillä mentiin siinäkin mielessä, että odottaen innokkaasti Saattueen keikkaa, odotimme myös kyytiä vielä noin vartti ennen yhtyeen aloitusaikaa. Onneksi paikalle saapunut Mersu AMG ja reippaat 300 hevosvoimaa kuljettivat retkun suhteellisen ripeästi paikalle, juurikin Saattueen aloittaessa jyräämään doom/ death metalliaan. Omaksi puolustukseni sanon, että en ollut muuten ainoa myöhäisherännäinen, yleisöä paikalla oli vielä tässä vaiheessa kourallinen. Keikka oli kuitenkin hyvä, joten mukava aloitus nähtiin myös lauantaille.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Tapahtumanjärjestäjät olivat kenties rukoilleet sormet ja varpaat ristissä, etteivät Suomen leijonat selviä jääkiekon mm-kisoissa pudotuspeleihin asti. Mutta tällä kertaa toive ei toteutunut, vaan festarialue alkoi kummasti tyhjentyä hiukan ennen välieräottelun alkua – siitäkin huolimatta, että anniskelualueelle oli muutama vastaanotin aseteltuna. Allekirjoittanut on myös yksi helvetin urheiluhullu ja pahoittelut tästä tapahtumanjärjestäjille, mutta käsky sydämessä kävi katsastamaan isompaa screeniä, joten muutama yhtye oli tällä kertaa yksinkertaisesti pakko jättää väliin ja suunnata nenä kohti lähintä ravintolaa. Takaisin suoriuduttiin, säälittävän murskatappion jälkeen Hyvinkään Pelikentältä (ravintola- toim.huom), metallin pelikentille Cavuksen ollessa juuri lopettamassa settiään.

Sacrilegious Impalementin seuranta jäi vielä ottelun jälkipuintien takia hiukan vähemmälle, mutta perään kuultu Enochian Crescent oli kerrassaan loistavassa vedossa. Mr.Wrathin heiluessa ristinsä kanssa lavalla, tuli huomattua että festarikesä on alkanut hienosti ja ennen kaikkea viihdyttävillä esityksillä. Vielä tästäkin paremmaksi veti norjalaisvahvistus Taake, jonka loistava edellinen levy ”Noregs Vaapen” sai nyt jatkumoa ihan maagisella liveshowlla. The Crown lopetti tämän vuoden Steelfestin onnistuneella vedolla.

Mitä itse tapahtuman järjestelyihin tulee, ne olivat näin ensimmäiseksi kerraksi yllättävänkin hyvät, mutta pientä kritiikkiä voi aina antaa. Ensinnäkin, se ainoa ruokailupaikka jonka alueelta löysin, ei tarjonnut kaikkien mahalle sopivaa sapuskaa, joten ehkä toisen kojun voisi paikalle järjestää. Toiseksi, kaljateltan ruuhkat olivat iltaisin aika helvetilliset. Ehkäpä teltan laajentaminen lähemmäksi päälavaa ja sitä kautta pari tiskiä lisää olisi ensi vuodelle ratkaisumalli, mikäli tapahtuma järjestetään samassa paikassa? Muutenhan Wanhan Villatehtaan piha tarjosi loistavat olosuhteet, ja puitteet olivat muutenkin kunnossa. Kalja oli riittävän halpaa, kylmää, henkilökunta ystävällistä ja meininki oli kaiken kaikkiaan rento.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Kiitos Steelfest 2012 loistavasta festarikauden aloituksesta ja tavataan ensi vuonna uudestaan!

Kuvat (ylhäältä alas):
-Entombed
-Ominous
-Saattue
-Sacrilegious Impalement
-Enochian Crescent
-Taake
-A.R.G.

Kirjoittanut ja kuvannut Riku Mäkinen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy