Steven Wilson @ The Circus, Helsinki, 19.4.2015

Väenpaljous ja ahtaan paikan kammo olivat tosiasioita Helsingin The Circus-yökerhossa jytkysunnuntaina. Jokusen loppuunmyydyn keikan olen samassa paikkaa aiemminkin todistanut, mutta koskaan ei väkimäärä ole tuntunut yhtä painostavalta kuin tuona iltana. Klaustrofobiaa ei helpottanut lainkaan se, että illan houkuttimena toiminut Steven Wilson yhtyeineen vyörytti lähemmäs kaksituhatpäisen yleisön niskaan täydet kaksi tuntia musiikkia, joka vaihteli ihanan ilmavasta pop-rockista niin hapokkaaseen proge-huuruiluun, että yhdelle jos toisellekin yleisön edustajalle oli käydä Olli Hokkaset.

Monessa mukana ollut ja aina oleva Steven Wilson kiertää nyt siis tuoreimman sooloalbuminsa ”Hand. Cannot. Erase.” tiimoilta, ja kun Porcupine Treetä en koskaan ehtinyt livenä näkemään, ei itse pääjehun soolokeikan tsekkaaminen ollut tilaisuuden tullen suurenkaan harkinnan takana.

Kuten jokaiselle vähääkään taustatutkimusta tehneelle oli entuudestaan selvää, keikkasetti koostui hallitsevasti tuoreimman sooloalbumin kappaleista. Itse asiassa koko levy kuultiin livenä lukuun ottamatta lyhyttä ”Transience”-välisoittoa. Uuden albumin sanoitusten teemana on tarina nuoresta naisesta, joka kenenkään kaipaamatta makasi kolme vuotta kuolleena kaupunkiyksiössään. Tätä tunnelmaa täydentämään Wilson syötti yleisölleen aiemmasta tuotannosta sellaisia kepeitä ilopillereitä, kuten ”The Watchmaker”, ”Index”, ”Sleep Together” ja koko komeuden päättänyt ”The Raven That Refused to Sing”. Kasuaalikuuntelijoiden ja ehkä kaikkien muidenkin helpotukseksi keikan puolivälissä Wilson lepuutti yleisön korvia höyhenenkevyellä ”Lazarus”-hitillä Porcupine Treen kymmenen vuoden takaiselta ”Deadwing”-albumilta. Setin huippukohtana toimi hulppea 13-minuuttinen ”Ancestral”-progeilotulitus, jonka jälkeen keikka taputeltiin kasaan ”Happy Returns” ja ”Ascendant Here On…” -tunnelmointien merkeissä.

Steven Wilson on sen kokoluokan artisti, että perinteisen taustalakanan sijaan musisointia tuki valtava videoscreeni, jolla keikan aikana pyöri aina kappaleiden tunnelmaan sopivia klippejä. Lopuksi vielä taululla näytettiin elokuvamaisesti koko kiertueproduktion krediitit. Ensimmäisenä encorena soitettuihin ”The Watchmaker” ja ”Sleep Together” –kappaleisiin puolestaan haettiin ylimääräistä tunnelmaa lavan eteen vedetyllä lakanalla, jonka läpi muusikot uhkaavan näköisine varjoineen näkyivät selvästi.

Kyseisen herran soolotuotannosta melodisuutta löytyy, ja jotkin kappaleet voi huoletta lokeroida pop-leiman alle, mutta niiden vastapainoksi musiikkiin myös kuuluu elimellisenä osana pitkät ja monipuoliset progejammaillut tunnelmaskaalan vaihdellessa ääripäästä toiseen. Wilsonin musiikillisia visiota toteuttamaan vaaditaan A-luokan pelimanneja, jotka kaikki hoitivat tonttinsa kunniakkaasti The Circuksen keikalla. Erityisesti mieleen jäivät kitaristi Gutherie Govan ja kosketinsoittaja Adam Holzman, jotka illan aikana esittivät huippuosaamistaan lukuisten soolojen ja instrumentaaliosuuksien kautta.

Steven Wilsonin soolotuotanto ei ole musiikkia sieltä helpoimmasta päästä. Siitä huolimatta tai ehkä osittain siitä johtuenkin miehen maine on kasvanut vuosi vuodelta. The Circuksen yleisöprofiilissa tämä näkyi ainakin siinä, että aitojen progenörttien ohella paikalle oli eksynyt jos jonkinmoista pukuilijaa ja likaista kasuaalifania, jotka viettivät merkittävän osan ajastaan tylsistyneinä seisoskellen tai turhautuneina puhelimiaan selaten. Vaihtoehtoisen näkövinkkelin nimissä voisi todeta, että ehkäpä osasyyllisenä on Wilsonin itsensä ajoittain hieman sisäänpäin kääntynyt musiikki ja ulosanti. Toivottavasti kuitenkin itse kukin illan antiin tyytymätön oppi, että ensi kerralla olisi parasta olla hyvin perillä siitä, millaiseen kyytiin onkaan hyppäämässä.

Settilista:

1. First Regret
2. 3 Years Older
3. Hand Cannot Erase
4. Perfect Life
5. Routine
6. Index
7. Home Invasion
8. Regret #9
9. Lazarus (Porcupine Tree)
10. Harmony Korine
11. Ancestral
12. Happy Returns
13. Ascendant Here On…

———————————–

4. The Watchmaker
5. Sleep Together (Porcupine Tree)

———————————–

6. The Raven That Refused to Sing

Teksti: Ossi Kumpula

Kuvat: Annina Sinisalo