Valtavan ennakkokohun saattelemana julkaistu Stormheitin neljäs täyspitkä ”Chronicon Finlandiae” tarjoaa allekirjoittaneelle oikeastaan yhtä valtaisan pettymyksen, mitä odotukset levystä olivat. Ajatushan levyllä on kerrassaan loistava, musiikki kulkee vahvasti Bathoryn viikinkiaikojen tunnelmissa ja päälle lauletaan Eino Leinon runoja, mutta se toteutus onkin sitten ihan toista luokkaa.

Levyllä on kolme suurta ongelmaa, jotka onnistuvat pilaamaan kuuntelunautinnon lähestulkoon täydellisesti. Ensinnäkin, siinä missä yhtyeen musiikki kulkee noin 20 vuotta vanhoissa tunnelmissa, on se syystä tai toisesta keksinyt tehdä saman myös levyn soundeille, sillä nykyajan tekniikalla näin järkyttäviä soundeja on kovin vaikea saada. Etenkin täysin päättömästi kolisevat rummut onnistuvat jo yksinään tekemään levystä lähes tuskastuttavaa kuunneltavaa.

Toiseksi, laulujen Quorthon-imitointi olisi varmastikin ihan hyvä idea, mikäli laulajan ääni olisi edes puoliksi yhtä vahva kuin tuolla edesmenneellä Bathoryn päämiehellä. Ja kolmanneksi, olisihan ne laulut syytä sovittaa, vaikka ei tekstit omia olisikaan. Nyt levy kuulostaa lähinnä siltä kun vokalisti vetäisi suorituksensa suoraan Eino Leinon runokirjasta sen kummempia etukäteen ajattelematta.

Näillä kardinaalimunauksilla varustettuna Stormheit kuulostaa levyllään enemmän Pelle Miljoonalta tekemässä metallilevyä, kuin omalta itseltään. Omaperäinen ja ainutlaatuinen levy ”Chronicon Finlandiae” kyllä on, mutta tässä tapauksessa sen omaperäisyys pistää lähinnä vituttamaan. Aineksia Stormheitillä olisi vaikka kuinka loistavaan julkaisuun, mutta petrattavaa seuraavalle levylle jäi kyllä tällä kertaa kosolti.

4/10

Kappalelista

1. Muinaisuuden Mustan Yössä
2. Kalevan Kansa
3. Heimoni Kunniaa Pohjola Julisti
4. Ukon Malja (Vainoliekit)
5. Sorea Sotahan Kuolla
6. Turjan Tuulet, Hornan Henget
7. Uhripuu
8. …Ja Surua Solkikoivut Soi
9. Suuri Suomen Kansa
10. Tähtiparvein Taa, Soihduksi Yössä

http://www.myspace.com/stormheit

Kirjoittanut Riku Mäkinen