Stray Train – Just ’Cause You Got The Monkey Off Your Back Doesn’t Mean The Circus Has Left Town

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 24.6.2016

Stray Train julkaisi viime viikolla debyyttialbuminsa ”Just ’Cause You Got The Monkey Off Your Back Doesn’t Mean The Circus Has Left Town”. Albumin pitkän nimen ei kannata antaa pelästyttää, sillä kyseessä on rockin ja bluesrockin ystäville tutustumisen arvoinen albumi. Stray Trainin musiikki saa jalan liikkeelle, ja albumi rullaa eteenpäin kuin juna raiteilla. Tätähän levyn tyylikäs kansikuvakin jo lupailee.

”Soulseller” aloittaa albumin tarttuvilla kitarariffeillä ja hauskoilla lyriikoilla. Kertosäkeet jäävät soimaan päähän, ja yllätyksenä kappaleesta löytyy huuliharppuosuus, joka tuo yhtyeen bluespuolta esiin. Stray Trainin musiikki on bluesvivahteista, mikä saa aikaan kappaleiden tarttuvan temmon. Melodiaan on yhdistetty myös jykeviä hardrock-kitarariffejä, jotka antavat musiikille väkevyyttä.

”Wander Manissa” säröiset kitarariffit täydentävät yhtyeen vokaaleja. Kappaleen jammaavuus on viety niin pitkälle, että kuunnellessa alkaa tehdä mieli tanssia! ”Green Card Paradisessa” on tappavan terävät riffit, joita rumpukompit tahdittavat. Kappale on hyvin tiukkaa rockia, eikä ole vähättelyä luonnehtia sitä ”badass”-kappaleeksi. Vastaavasti ”Dead Romance” on albumin kevyempää antia. Keveys ei tee kappaleesta missään tapauksessa huonoa vaan todistaa, että yhtye osaa tehdä hitaampiakin kappaleita. ”Dead Romancessa” on myös kitarasoolo, kuten monessa muussakin Stray Trainin kappaleessa. Albumin kenties hienoimmat soolot löytyvät ”Green Card Paradise” – ja ”Man Or Stone” –kappaleista.

Päätösraitana toimiva ”Can’t Buy Happiness (…Not Even In December)” on raskas ja verkkainen ja päättää albumin vakuuttavasti. Tässäkin kappaleesta löytyy kitarasoolo, joka on suorastaan mannaa korville. Stray Trainin viidestä jäsenestä kaksi on kitaristeja ja vieläpä taitavia sellaisia. Yhtye tarjoilee hienoa kitaransoittoa, jota jaksaa mukisematta kuunnella.

Yhteenvetona albumista voi todeta, että se kannattaa kuunnella ja yhtyeen tulevia tuotoksia jäädä odottamaan. Albumin kappaleet ovat persoonallisia ja monipuolisia, siis kaikin puolin taidokkaita teoksia. Jos hyvä ruoka vie kielen mennessään, Stray Train vie jalat. Ennen levyn kuuntelua en tiennyt, että Sloveniassa osataan tehdä näin hyvää rockia, mutta nyt tiedän. Yhtyeen debyyttialbumi on vakuuttava, eikä ole liioittelua sanoa sen olevan paras rock-albumi tänä vuonna ilmestyneistä levyistä.

10/10

Kappalelista:

  1. Soulseller
  2. I Wish I Could Be Free
  3. Wander Man
  4. Green Card Paradise
  5. Blow
  6. Plastic Princess
  7. Dead Romance
  8. Man Or Stone
  9. Can’t Buy Happiness (…Not Even In December)

Stray Train Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen