Suicide Silencen tarina meinasi kohdata loppunsa pari vuotta takaperin entisen laulajan Mitch  neljännen albuminsa ”You Can’t Stop Me”. Otetaanpa siis heti selvää, että kuoliko koko bändi entisen laulajan mukana vai tuoko All Shall Perish –yhtyeestä tuttu Eddie Hermida joukolle uuden nousun.

Albumilta on ennen julkaisua paljastettu kaksi kappaletta ”Cease To Exist” ja ”Don’t Die”. Nämä kaksi kappaletta edustavat koko albumin sitä niin kutsuttua kultaista keskitietä. Meno on edelleen nopeaa ja raakaa, mutta pieniä muutoksia on havaittavissa verrattaen yhtyeen entisiin levyihin – ensinnäkin soitanta on paljon monipuolisempaa ja musikaalisesti kehittyneempää. ”Black Crown” -albumilla säveltäminen oli jo viety vähän eteenpäin verrattuna aikaisempiin, mutta ”You Can’t Stop Me” tuo aivan uutta musikaalisuutta kuvoihin. Herrat ehkä huomasivat ”Black Crown” äänityksissä, että ”…mehän osataan muuten soittaa muutakin kun samoja blastbeat riffejä” ja nyt ”You Can’t Stop Me” lätyllä huomattiin, ”Vittu. Mehän OIKEESTI osataan soittaa paljonkin enemmän!”

Toinen asia mihin kiinnittää huomiota on tietenkin uusi laulaja. Vaikka Eddie Hermida on otettu suurimmalta yleisöltä hyvällä sydämmellä vastaan, niin vihaajia silti riittää väittäen, että äijän mukaan tultua koko yhtyeen tarina oli siinä. Mutta se miten bändi soittaa yhteen tällä albumilla sopii aivan täydellisesti Eddie Hermidan ääneen. Se ei ole sama kuin entisen lyyrikon, mutta se on huomattavasti teknisempi ja raaempi – ja se jumalauta kuulostaa hyvältä.

Yhtyeen kehityksestä on vielä mainittava albumin neljäs raita ”Sacred Words”. Kappale kuulostaa joltain aivan muulta mitä bändiltä odottaisi, mutta se on silti ehtaa Suicide Silencea. Hermidan erittäin tarttuva kertosäe ja melodinen kitarakuviointi kuulostaa joltain mitä ei olisi ikinä uskonut yhtyeeltä kuulevan, mutta se toimii jollain erikoisella tavalla. Siksi tämä kyseinen kappale lukeutuu mielestäni yhdeksi koko albumin parhaimmista biiseistä. Mutta pelkästään pelkkä uusi laulaja ei aina riitä vaan mukaan levylle on hankittu mm. Cannibal Corpsesta tuttu George ”Corpsegrinder” Fisher ja Greg Puciato The Dillinger Escape Planista. Molempien vierailevien artistien kappaleet toimii hyvin.

Lyriikat ovatkin olleet aina Suicide Silencen kulmakivi ja tällä albumilla sekin puoli hoidetaan hienosti. Jokaisella kappaleella on eri merkitykset ja kantaaottavaa sanomaa. Edellisestä albumista on otettu vielä mallia, sillä ”elät vain kerran” -sanoma pysyy vahvasti mukana muutamassa kappaleessa. Mutta sanoituksista löytyykin sitten se koko albumin ainoa pikku miinus, sillä ainakin ”Cease To Exist” ja ”Don’t Die” kappaleissa samoja säkeistöjä toistetaan vähän liikaa. Ymmärrän kyllä, että kertosäkeen lyriikat ovat samat, mutta että säkeistötkin kulkevat samoilla kirjaimilla haiskahtaa hieman laiskuudelta.

Kokonaisuudessa kyseessä ei ole täyden kympin levy, mutta mahtava julkaisu. Huonoja biisejä ei ole, soittaminen on paljon monipuolisempaa ja uusi laulaja näyttää, että on tullut bändiin jäädäkseen. Varmasti moni yhtyeen fani ikävoitsee Mitch Luckeria, mutta herätkää nyt jo todellisuuteen. Hän on kuollut eikä asialle voi mitään ja Eddie on loistava paikkaus laulajan pallille. Koko albumi on iso keskisormi kaikille niille itkijöille joiden mielestä yhtye menehtyi Mitch Luckerin mukana. Jos aikaisempi Suicide Silence on maistunut, niin 11. heinäkuuta kipin kapin levykauppaan, tämä uppoaa varmasti. Uskallan myös suositella rankemman musiikin ystäville, jotka ei ole kyseiseen yhtyeeseen vielä tutustunut.

8+/10

Kappalelista:
1. M.A.L
2. Inherit The Crown
3. Cease To Exist
4. Sacred Words
5. Control (feat. George ”Corpsegrinder” Fish)
6. Warrior
7. You Can’t Stop Me
8. Monster Within (feat. Greg Puciato)
9. We Have All Had Enough
10. Ending Is The Beginning
11. Don’t Die
12. Ouroboros

Kirjoittanut: Jussi Nurmi