Suolirassi REDUX 2013, 27.12.2013 @ Virgin Oil Co., Helsinki
Suolirassi, tuo hämmennystä aiheuttavaa nimeään parempi, kovempi ja hikisempi tapahtuma, järjestettiin vuoden viimeisenä viikonloppuna Virgin Oilissa. Kun seurueemme saapui paikalle reilusti ennen kahtatoista, sisätiloihin oli ehtinyt jo kiitettävä määrä ihmisiä. Tungoksesta ei kuitenkaan missään vaiheessa iltaa voinut puhua. Keikat järjestettiin tuttuun tapaan yläkerrassa, josta löytyi myös Horror shopin myyntikoju sekä bändien kauppaamia tuotteita. Keikkapaikkana Virgin on parhaimmillaankin ollut vain hyvä, mutta tähän tapahtumaan se oli erinomainen.
Ehdin juuri asettua paikoilleni, kun lavalla esiintymisensä aloitti fuusiopunkkia soittava helsinkiläinen Foreseen. Yhtyeen esiintyminen oli hyvin yhteen sointuva kokonaisuus. Vokalistin rosoinen ääni ja aggressiivinen, mutta omaperäinen esiintymistyyli tuntuivat saavan yleisöstä vastakaikua. Nähtiinpä lavan edessä jopa yhden miehen moshpit ja stage daivaus. Pisteet basistin Freddie Mercury -viiksistä.
Seuraavana lavalle asteli debyyttikeikkansa heittänyt Whorion. Teknistä death metallia soittava orkesteri aloitti keikkansa mahtipontisesti, mutta ennakoidusti. Sinfoninen alkusoitto raikasi hetken ja muusikot astelivat lavalle univormuissaan. Alusta mieleen tulivat kyllä melko vahvat Dimmu Borgir -fiilikset, mutta en tiedä, onko se välttämättä negatiivinen asia. Keikan edetessä tuli selväksi, että vokalisti Ari Nieminen osaa selvästi hommansa eikä lopunkaan soittajakunnan esiintymisestä tai soittotaidoista ole mitään pahaa sanottavaa, päinvastoin. Tekniseen dödikseen sopivat tasaiset rummut tuntuivat ajoittain pinnallisilta, mutta sopivat kokonaisuuteen. Yhtyeen soundi oli erittäin hyvin hiottu, mutta isona miinuksena mainittakoon äänentoiston hukkaamat melodiset osiot. Rekvisiitaksi oli lavan etuosaan rakennettu valolaatikko, joka toi muutenkin onnistuneesti toteutettuun lavasälään mukavan lisämausteen. Vokalisti Nieminen hyödynsi laatikon sisältä tulevaa valoa efektinä omalle esiintymiselleen, ja taisipa kitaristi Mäkinenkin käydä luikauttamassa soolon laatikkoa vasten. Yksi asia jäi hieman kaivelemaan: esiintyminen oli ehkä liiankin hiottu. Pisti hieman miettimään, olivatko maskit ja yhtenevät esiintymisenasut todella tarpeen. Whorion on ammattimainen kokoonpano, loppuun mietitty paketti ja valmis Keski-Euroopan festareille. Olisin mielelläni nähnyt soittajat omalla naamallaan ja omissa vaatteissa. Herrat, te osaatte.
Illan viimeisenä hitaana nähtiin järvenpääläinen Corpsessed. Vuoden alussa Semifinalissa näkemäni keikka pääsi kyllä helposti vuoden 2013 parhaiden keikkojen listalle. Tällä kertaa pitkä keikkatauko ja mahdollinen jännitys kuuluivat hieman orkesterin soitossa, mutta onneksi kuitenkin marginaalisen vähän. Yleisön intoa ja varmasti myös soittajien jaksamista verotti turhan myöhäinen esiintymisaika. Kello oli reilusti lähempänä kahta, kun Corpsessed aloitti settinsä. Tässä vaiheessa huonoimmat ihmiset olivat jo siirtyneet muualle sammumaan. Paikalle jäi kuitenkin pieni, mutta tarmokas yleisö. Onneksi jäikin, sillä vokalisti Matilaisen aggressiivinen ja omalaatuinen murina toimi kuin junan WC, varmasti ja tehokkaasti. Rumpujen soitossa kuului ehkä pientä keikkatauon aiheuttamaa ruostumista, mutta silti rummut kuulostivat Whorionin jälkeen maanläheisemmiltä ja vähemmän trikatuilta. Erikseen mainittakoon, että rumpusetti oli erittäin kauniisti valaistu. Yleensä rumpujen alta tuleva valo lähinnä paljastaa rumpalin lahkeesta kurkkivan yksisilmäisen käärmeen, mutta tällä kertaa valo korosti kauniisti oikeaa kohtaa. Yhtyeen musiikin säveltäjä, kitaristi Matti Mäkelän omalaatuinen kitarointi oli miksattu hyvin, tai ainakin se erottui erinomaisesti antaessaan musiikille sille tyypillisen särön. Kappaleiden vaihdot olivat saumattomia ja erittäin miellyttäviä seurata. Kokonaisuudessaan keikka oli perin mainio ja antaa odottaa uudelta, pian ilmestyvältä levyltä paljon.
Teksti: Jonna Tiainen
Corpsessed livekuvat: R.Sahari / Kammio Visuals
Mainos päättyy