Suomirockin järkäleen kriittinen kone

Jeesus tulee, tulee pian

Puhdistaa tahrat ja poistaa lian                      

 Jeesus tulee, tulee kuin ohjus

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

 Parantaa stressis ja suonikohjus

Jeesus tulee paatoksella

Ei tarvitse enää ajatella

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jeesus tulee, kenen on vastuu

Kun kansa tehtyyn rooliin astuu

Taivaan isä ja poika Oy rakkautta tänään halvalla myy       

 Taivaan isä ja poika Oy ratkaisut halvat meiltä löytyy

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Yllä olevat lyriikat ovat poimittu  Hassisen Koneen biisistä “Jeesus Tulee”. Toivon, että joskus saisin tässä maailmassa tilaisuuden kysyä Ismo Alangolta ylläolevan sanoituksen taustoista. Sitä ennen kysymys kuuluukin: mikä olisi voinut saada aikaan parikymppisen joensuulaisen kirjoittamaan noin uskontokriittistä tekstiä?

Onko syynä kenties ollut uskonnon tuputtaminen?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Uskonnon kokeminen ongelmaksi?

Vai henkilökohtainen kokemus siitä, miten uskonnon taakse mennään piiloon millloin mitäkin asiaa?

Toisaalta vastaus voi olla myös täysin erilainen: teoriassa Alanko olisi voinut olla kyllästynyt uskonnon maallisuuteen ja siihen, ettei kirkolla ole tarjottavanaan kunnon sisältöä. Vai onko kyseessä sittenkin ollut vain parikymppisen nuoren miehen haistama markkinarako: uskonto on aihe, jonka kritisointi on voinut myydä jo 1980-luvun alussa ja nuori joensuulainen on tarttunut tilanteeseen. Mene ja tiedä.

Seuraavaksi isompaan kuvaan. Mielestäni Ismo Alanko on nopeasti ajateltuna yksi Suomen musiikkikentän merkittävimpiä kriittisiä ääniä, mitä tulee yhteiskuntaan ja ihmisyyteen. Perustelen väitettäni sillä, että Alanko on pitkän uransa aikana ehtinyt tehdä järkyttävän määrän erilaisia biisejä, jotka ottavat kantaa todella moniin asioihin. Kannanottojen kohteina ovat olleet esimerkiksi alkoholinkäyttö, julkisuuden ahdistaminen, uskonto, elämän hektisyys, armeija ja valintojen vaikeus. Kaikki näistä ovat mielestäni kommentoinnin arvoisia seikkoja, mitä suurimmissa määrin: miksi me ryyppäämme niin helvetisti? Miksi julkisuus murhaa? Onko uskonnoilla mitään virkaa? Miksi elämä on jatkuvaa suorittamista suorittamisen perään ja suorittamisesta päästyämmekin jatkammme suorittamisen ikuisessa kehässä? Mitä virkaa on armeija-nimisellä vanhentuneella tappovirastolla? Ja ne valinnat…

On varsin aiheellista tässä vaiheessa kysäistä, että missäs kappaleissa nämä aiheet ilmenevät? Onneksi vastaukset ovat nupissani näyttävästi valmiudessa ja nyt laskettelen ne tähän laajasti – on huomautettava, että muitakin teemoja ja toisaalta kipaleita samoista aiheista voi löytyä kuin nämä seuraavat läpileikkaukset..

Kun sä saat mitä tilaat niin pidä varasi, Kumpi Jeesus vaiko piru muutti veden viiniksi

Vain pieni osa elämää on rock’n’roll jos sitäkään

Ja minä hullu elän vain sen, sen ilot, tuskat, rakkauden

Hän polttaa pilvee hänet tuomitaan

Tuomitaan ja viedään vankilaan

Hän tarttuu piikkiin, todetaan

Oikeus on voittanut taas

On surullista nähdä uhrisavun

Tanssivan vapautustaan

On surullista nähdä uhrisavun

Rakastavan kulkuaan

Kaiken jaksan, kaiken mä kestän

Poistan tuskan, vaikeudet estän

Mulla on hullun paperit

Ja sulla on lupa tappaa

Mulla on hullun paperit

Koska mä vihaan väkivaltaa

Ei oo vihaa, ei vainoa

Kuin ihmisten aivoissa

Maailma on kaunis, maailma on hyvä

Jos niin sovitaan, pahuus on väistyvä

Enää ei riitä yritys

Jokainen arvon lukijoista voi ottaa edellä mainitun, omassa pienessä mielessäni varsin kauniin kuuloisen kudelman haltuun ja pohtia mielessään näiden kappaleiden sanomaa sekä mahdollisen kritiikin osuvuutta maaliinsa.

Ylipäätään on hyvä kysyä, mitä virkaa yhteiskunnassa ilmenevien erilaisten ilmiöiden ja toimintatapojen kritisoinnissa oikein on? Mielestäni paljonkin. Mitä demokratia olisi ilman sananvapautta? Mitä merkitystä olisi millään, mikä on ennalta ja ylhäältä saneltua determinismin hapettomassa hengessä?

Kritiikille on aikansa ja paikkansa, mutta varsinkin näinä aikoina…

Jolloin tutkimuksesta, koulutuksesta ja hyvinvointivaltiosta leikataan jatkuvasti niin yksittäisten ihmisten panos inhimillisyyden puolesta nousee arvoon arvaamattomaan. Tähän panokseen kaikki voivat antaa osansa: oli kyseessä sitten vaaleissa ehdolla ollut opiskelija tai yksi valtakunnan suuria taiteilijoita.

Kirjoittanut: Markus Raatikainen

Tekijän huomautus: Kursivoidut lyriikat ovat poimittu Hassisen Koneen ja Ismo Alangon kappaleista. (Hullun paperit, Jurot nuorisojulkkikset, Oikeus on voittanut taas, Seitsemän päivää, Sytytä elämä, Päästänkö irti ja Uhrisavua)